Väitös: Kasvuhistoria ja ympäristö vaikuttavat Pohjolan orkideoiden kasvuun ja lisääntymiseen
Kämmekät ovat orkideoiden heimoon kuuluvia monivuotisia kasveja. Tutkimuksen pohjana oli pitkäaikainen seuranta-aineisto kolmesta harvinaisesta kämmekkälajista: tikankontista (Cypripedium calceolus), neidonkengästä (Calypso bulbosa) ja tummaneidonvaipasta (Epipactis atrorubens). Seuranta-aineistoa on Kuusamosta sekä tikankontin osalta myös Pohjois-Virosta.
Seuranta-alat perustettiin vuonna 2000 osana Metsähallituksen harvinaisten kasvien seurantaprojektia ja niitä on seurattu vuoteen 2016 asti. Tällaiset pitkäaikaiset seuranta-aineistot ovat tärkeä osa harvinaisten lajien suojelua, sillä niistä saadaan tietoa lajien taantumisen syistä ja niiden avulla voidaan myös arvioida hoitotoimien onnistumista.
Jotta voidaan ennustaa, miten kasvit reagoivat meneillään olevaan ilmastonmuutokseen tulevaisuudessa, täytyy ensin ymmärtää, miten säätilan vaihtelut vaikuttavat niihin tällä hetkellä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että lumen syvyys ja edellisen kesän lämpö olivat merkittäviä tikankontin kukintaa ja kasvua sääteleviä tekijöitä niin Suomessa kuin Virossakin.
Kasvin oma kasvuhistoria vaikutti kuitenkin olevan säätä merkittävämpi tekijä, sillä sekä tikankontin kukinnassa että versomäärässä oli havaittavissa lisääntymiskustannuksista johtuvaa kaksivuotista jaksottaisuutta ja kukinta oli eriaikaista yksilöiden välillä jopa saman populaation sisällä. Tätä voi selittää se, että tikankontin pölytys perustuu huijaukseen. Se houkuttelee pölyttäjähyönteisiä hyväntuoksuisiin ja kirkasvärisiin kukkiinsa, jotka ovat kuitenkin medettömiä. Tällaiselle huijarille on luultavasti hyödyllistä, etteivät kaikki yksilöt kuki yhtä aikaa; kun huijaavia kukkia on vähemmän, pölyttäjät eivät opi niin nopeasti välttämään niitä.
Eräs kämmeköille tyypillinen ja omalaatuinen ilmiö on dormanssi eli lepotila. Dormanssissa kasvi ei tuota ollenkaan maanpäällistä versoa vaan selviytyy kasvukauden tai useammankin pelkästään maanalaisten osiensa turvin. Tulosten perusteella lepotilassa olosta on kasville kustannuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että kaikkien kolmen kämmekkälajin lepotilassa olleet yksilöt kukkivat huonommin ja olivat pienempiä kuin lähtötilaltaan samankaltaiset, jatkuvasti versovat yksilöt. Lepotilan kustannukset riippuivat kuitenkin kasvin lähtötilasta niin, että pienimmät kasvit palasivat lepotilasta suurempina kuin mitä ne sinne menivät. Tämä kasvu ei kuitenkaan poikennut merkittävästi versovien yksilöiden koon muutoksesta.
Suomessa metsäelinympäristöjen muutokset ja avointen ympäristöjen umpeenkasvu ovat tärkeimpiä syitä kasvilajiemme uhanalaisuudelle. Tikankontin lisääntymistä ja säilyvyyttä tutkittiin metsänharvennuskokeessa, joka aloitettiin osana Metsähallituksen EU Life Luonto -rahoitteista hanketta vuonna 2001. Tulokset osoittivat, että metsänharvennus lisäsi tikankontin kukintaa, kodantuottoa ja elossa säilyvyyttä kuusivaltaisilla aloilla. Vaikutus oli kuitenkin lyhytaikainen eikä lisännyt merkittävästi taimituottoa luultavasti sopivien itämispaikkojen puutteesta johtuen. Lehtipuuvaltaisilla aloilla metsänharvennus kuitenkin lisäsi tikankontin versotiheyttä pysyvästi.
Väitöstutkimus tuotti tutkittavien lajien perusbiologiasta lisätietoa, jota tarvitaan suojeluprojektien suunnittelussa. Lisäksi tutkimus viittaa siihen, että valikoivaa metsänharvennusta voidaan käyttää tikankontin populaatiokokoa kasvattavana hoitotoimena.
----
Filosofian maisteri Sonja Hurskainen väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa 30.11.2018. Kasviekologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on The roles of individual demographic history and environmental conditions in the performance and conservation of northern orchids (Yksilöhistorian ja ympäristötekijöiden merkitys pohjoisten kämmeköiden menestykselle ja suojelulle). Vastaväittäjänä toimii professori Kari Lehtilä (Södertörn University) ja kustoksena dosentti Anne Jäkäläniemi (Oulun yliopisto) Väitöstilaisuus pidetään Linnanmaalla Keckmaninsalissa (HU106) klo 12 alkaen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FM Sonja Hurskainen, sähköposti: Sonja.Hurskainen@oulu.fi tai Sonja.Hurskainen@gmail.com
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 0294 48 4091, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme