Oulun yliopisto

Väitös: Keskosen varhainen ravitsemus vaikuttaa aikuisiän rasvattomaan painoon ja aineenvaihduntaan

Jaa
Keskosvauvan elämän ensimmäisten viikkojen aikana saama ravitsemus on yhteydessä hänen kehonkoostumukseensa ja energia-aineenvaihduntaansa 20 vuotta myöhemmin. Näin todetaan TtM Hanna-Maria Matinollin väitöskirjassa, joka tarkastetaan Oulun yliopistossa 8. kesäkuuta.
TtM Hanna-Maria Matinolli
TtM Hanna-Maria Matinolli

Hyvin pienenä keskosena (syntymäpaino alle 1500 grammaa) syntyneiden nuorten aikuisten rasvaton paino ja lepoenergian kulutus olivat suuremmat niillä keskosilla, jotka olivat saaneet enemmän proteiinia ja energiaa elämän kolmen ensimmäisen viikon aikana. Ensiviikkojen korkeamman energian ja proteiinin saannin todettiin toisaalta olevan yhteydessä matalampaan energiansaantiin aikuisiässä. Sekoittavat tekijät, kuten varhaisen iän sairastavuus, sosiaaliluokka ja aikuisiän elintavat eivät vaikuttaneet tulokseen.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin lisäksi hyvin ennenaikaisena (ennen 34. raskausviikkoa) ja lievästi ennenaikaisena (34–36 raskausviikolla) syntyneiden nuorten aikuisten syömishäiriöpiirteitä ja ruokailutottumuksia. Hyvin ennenaikaisesti syntyneillä nuorilla naisilla todettiin olevan vähemmän syömishäiriöihin liittyviä piirteitä kuin täysiaikaisena syntyneillä verrokeilla. Heillä todettiin toisaalta olevan myös hieman verrokkeja epäterveellisemmät ruokailutottumukset.

Matinolli tarkasteli väitöskirjassaan elämän ensimmäisten viikkojen ravitsemuksen ja aikuisiän terveyden suhdetta käyttäen hyväkseen kansainvälisestikin ainutlaatuista, keskosten ensimmäisen sairaalahoitojakson aikaisen ravitsemuksen, lääkityksen ja kasvun käsittävää Helsingin ”pikku-k”-pikkukeskostutkimuksen aineistoa. Ennenaikaisen syntymän yhteyttä syömishäiriöpiirteisiin ja ruokailutottumuksiin tutkittiin ESTER (Ennenaikainen syntymä ja lapsen terveys aikuisiässä) ja AYLS (Arvo Ylppö Longitudinal Study) -kohorttitutkimuksissa. Väitöskirjatyö on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa, ja tutkimukseen ovat osallistuneet Oulun ja Helsingin yliopistot ja yliopistolliset keskussairaalat sekä Pohjois-Suomen syntymäkohortti (NFBC 1986).

Vuonna 2016 Suomessa syntyi ennenaikaisesti 5,7 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Entuudestaan tiedetään, että keskosena syntyneillä aikuisilla on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin ikätovereihin. Syitä suurentuneeseen riskiin ei ole kuitenkaan kokonaan saatu selville. Tämän väitöskirjatutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ravitsemus niin elämän ensimmäisinä viikkoina kuin nuoressa aikuisiässä voi osaltaan selittää suurentunutta sydän- ja verisuonitautien riskiä.

---

TtM Hanna-Maria Matinolli väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 8.6.2018. Kansanterveystieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Nutrition and early life programming of health. Focus on preterm birth and infant feeding in relation to energy-balance and related traits in adulthood (Ravitsemus ja terveyden varhainen ohjelmoituminen. Ennenaikaisen syntymän ja varhaisen ravitsemuksen yhteys energia-aineenvaihduntaan ja siihen liittyviin piirteisiin aikuisiässä). Vastaväittäjänä toimii professori Hazel Inskip (University of Southampton) ja kustoksena dosentti Eero Kajantie Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla Leena Palotie -salissa (A101), Aapistie 5A, klo 12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
TtM Hanna-Maria Matinolli
hanna-maria.matinolli@thl.fi
puh: 044 522 5809

Kuvat

TtM Hanna-Maria Matinolli
TtM Hanna-Maria Matinolli
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.

Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote

Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye