Väitös: Keskuspankkirahoitus vapauttaisi valtiot luottomarkkinoiden talutusnuorasta
Perinteisen näkemyksen mukaan valtioiden tulee toteuttaa luottomarkkinoita tyydyttävää talouspolitiikkaa, jotta valtionlainojen korkotaso ei nouse kestämättömäksi. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Lauri Holappa kuitenkin osoittaa tutkimuksessaan, että näin ei monissa tapauksissa kuitenkaan ole.
- Etenkin useimmilla korkean tulotason ja monilla keskimääräisen tulotason valtioilla on halutessaan mahdollisuus sivuuttaa luottomarkkinoiden vaikutusvalta rahoittamalla julkisia menoja oman keskuspankkinsa antamilla luotoilla, Holappa sanoo.
- Tällä hetkellä keskuspankkirahoituksen käytölle on monissa maissa useita poliittisia tai juridisia esteitä, mutta mikään ei estä tällaisten lakien tai normien muuttamista, hän jatkaa.
Keskuspankkirahoitus ei välttämättä johda hyperinflaatioon
Keskuspankkirahoitusta vastustetaan yleensä, koska sen odotetaan johtavan väistämättä hyperinflaatioon. Holapan väitöstutkimuksen mukaan tämä näkemys nojaa kuitenkin useisiin kyseenalaisiin talousteoreettisiin oletuksiin.
- Näiden oletusten mukaan talouden tuotantokuilu sulkeutuu väistämättä pitkällä aikavälillä eikä kokonaistuotannon tai työllisyyden tasoa ole mahdollista pitkässä juoksussa parantaa lisäämällä kokonaiskysyntää.
Väitöskirjan mukaan tällaiset oletukset pohjautuvat kuitenkin mekanismeihin, jotka eivät sovellu nykyaikaisen rahatalouden analysoimiseen.
- Myöskään empiirinen näyttö ei tue väitettä, jonka mukaan valtioiden keskuspankkirahoitus väistämättä tai lähes väistämättä johtaisi hyperinflaatioon tai muuhun taloudelliseen katastrofiin, Holappa muistuttaa.
Ulkoiset rajoitteet talouspolitiikan tukkeena
Valtioiden talouspolitiikka kohtaa useita ulkoisia rajoitteita. Esimerkiksi pitkään jatkuneet vaihtotaseen alijäämät voivat heikentää valuuttakursseja ja vaikeuttaa tärkeiden ulkomaisten hyödykkeiden hankintaa.
- Myös liiallinen kysyntästimulaatio voi tietyissä olosuhteissa johtaa inflaation kiihtymiseen hallitsemattomasti.
Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että näistä rajoitteista huolimatta eri luottomarkkinatoimijoiden, kuten sijoittajien ja luottoluokittajien valtaa ja kykyä ehdollistaa valtioiden talouspolitiikkaa usein liioitellaan.
Suvereniteetin aste määrittää liikkumavaran
Valtioiden rahapoliittisen suvereniteetin aste vaikuttaa huomattavasti niiden mahdollisuuksiin toimia luottomarkkinoista riippumatta. Vahvasti rahapoliittisesti suvereeneja valtioita ovat ne, jotka laskevat liikkeelle oman valuuttaansa, ovat velkaantuneet pääasiassa omassa valuutassaan sekä nojautuvat kelluvaan tai joustavaan valuuttakurssijärjestelyyn.
- Sen sijaan esimerkiksi Suomi ja muut euroalueen jäsenvaltiot ovat huomattavasti rahapoliittisesti suvereeneja valtioita riippuvaisempia luottomarkkinoista, Holappa toteaa.
Väitöstutkimus on erityisen ajankohtainen koronakriisin keskellä. Kriisi on johtanut valtioiden rajuun velkaantumiseen ja keskustelu velkaantumisen aiheuttamien kustannusten hallinnasta on alkanut Suomessakin. Holapan väitöstutkimuksen pohjalta voidaan esittää kysymyksiä erityisesti keskuspankkien roolista koronakriisin hallinnassa ja valtioiden rahoittamisessa kriisiolosuhteissa.
**********************
LIVE STREAM - https://helsinki.zoom.us/j/69855583794?pwd=dzhUUXpMYzJPcHdxRXBIZjRzUlNpZz09
VTM Lauri Holappa väittelee 27.5.2020 kello 14 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Bond-Market-Power Fallacy". Väitöstilaisuutta voi seurata vain etäyhteydellä.
Vastaväittäjänä on professori Christopher May, Lancaster University, ja kustoksena on professori Teivo Teivainen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - Publications of the Faculty of Social Sciences:.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Lauri Holappa
Puh. 050 540 9170
lauri.holappa@helsinki.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme