Oulun yliopisto

Väitös: Lääkitys voi vaikuttaa aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa

Jaa

Väitöstutkimuksessa havaittiin pitkäaikaisen psykoosilääkkeiden ja bentsodiatsepiinien käytön liittyvän skitsofreniassa tapahtuviin aivomuutoksiin. Tutkimus on tehty Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 –aineistossa, jossa tutkittavien henkilöiden sairaudenkesto oli tutkimuksen alussa yli kymmenen vuotta.

Psykoosilääkitys on tärkeä osa skitsofrenian ja muiden psykoosien hoitoa. Lääkehoito on yksilöllistä ja sitä tulee muokata potilaan sairaudenkulun vaihdellessa. Psykoosilääkityksen tehokkuus hoidon alussa ja ensimmäisten vuosien aikana on kiistatonta, mutta useita vuosia kestäviä kliinisiä kokeita lääkkeiden tehosta ja mahdollisista haitoista ei ole tehty.

Psykoosilääkityksen yhteyttä skitsofreniassa tapahtuviin aivomuutoksiin on tutkittu paljon vastasairastuneiden potilaiden osalta, mutta yhteys on edelleen epäselvä. Pitkään sairastaneiden ja näin ollen myös psykoosilääkkeitä pitkään käyttäneiden henkilöiden aivojen rakenteita ja niissä tapahtuvia muutoksia ei aiemmin ole juurikaan tutkittu. Näin ollen myöskään psykoosilääkityksen yhteydestä aivomuutoksiin tässä potilasryhmässä ei ole riittävästi tietoa. Bentsodiatsepiinien käyttö on kohtalaisen yleistä skitsofreniassa. Vaikka bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on yhdistetty heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen, aiemmissa kuvantamistutkimuksissa ei ole selvitetty bentsodiatsepiinien yhteyttä aivojen rakenteisiin.

Väitöstutkimuksessa tehdyn laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella suurempi psykoosilääkeannos liittyi päälakilohkon tilavuuden pienenemiseen ja tyvitumakkeiden suurenemiseen skitsofreniaa sairastavilla. Pohjois-Suomen syntymäkohortissa yhdeksän vuoden seurannan aikainen suurempi psykoosilääkeannos liittyi aivokammioiden koon kasvuun, kun huomioon otettiin myös sairauden vakavuus ja yhtäaikainen bentsodiatsepiinien käyttö. Suurempi bentsodiatsepiiniannos taas puolestaan liittyi tilavuuden pienenemiseen tyvitumakkeiden alueella.

Syntymäkohorttiaineistossa 43 vuoden iässä tehdyssä poikkileikkaustutkimuksessa suurempi elinaikainen psykoosilääkeannos liittyi pienempään tilavuuteen tyvitumakealueella skitsofreniaa sairastavilla, mutta mielialapsykooseja sairastavilla vastaavaa yhteyttä ei löydetty. Elinaikainen bentsodiatsepiinilääkitys ei liittynyt aivoalueiden tilavuuksiin skitsofreniassa, kun huomioon otettiin myös psykoosilääkitys ja sairauden vakavuus. Mielialapsykooseja sairastavilla suurempi elinaikainen bentsodiatsepiiniannos liittyi suurempiin tilavuuksiin harmaassa aineessa ja talamuksessa.

Ei ole vielä selvää, miten havaitut aivojen rakenteelliset muutokset vaikuttavat aivojen toimintaan ja ennen kaikkea ihmisen toimintakykyyn. Monien eri tekijöiden on havaittu liittyvän aivorakenteiden muutoksiin, eikä lääkityksen itsenäinen vaikutus todennäköisesti ole kovin suuri. Merkittävää on, että psykoosilääkityksen lisäksi myös bentsodiatsepiinien käyttö voi liittyä aivojen rakenteen muutoksiin, mikä antaa aihetta lisätutkimuksille.

---

Lääketieteen lisensiaatti Sanna Huhtaniska väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 12.1.2018. Psykiatrian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: The association between antipsychotic and benzodiazepine use with brain morphology and its changes in schizophrenia (Psykoosilääkkeiden ja bentsodiatsepiinien yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa). Vastaväittäjänä toimii professori (emeritus) Raimo Salokangas Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jouko Miettunen. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan luentosalissa F202 kello 12.

---
Oppiarvo ja nimi:
Lääketieteen lisensiaatti Sanna Huhtaniska

Syntymäaika ja -paikka:
1987 Rautavaara

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
2006 Tornion yhteislyseon lukio

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
Sanna Huhtaniska
sanna.huhtaniska@oulu.fi
p. 0408250385

Meri Rova
viestintäasiantuntija, tiedeviestintä
meri.rova(at)oulu.fi
puh. 0294 485 478

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Lääkärit kaipaavat lisää keinoja tupakoinnin lopettamisen tukeen – aikapula ja puutteelliset hoitoketjut esteenä19.1.2018 09:37Tiedote

Jo alle viisikymppisillä suomalaistupakoijilla nähdään varoitusmerkkejä vakavista sydän- ja verisuonitapahtumista. Lääkärin antama lopettamistuki on kustannusvaikuttava keino ehkäistä vakavien terveysriskien realisoitumista, mutta suomalaiset lääkärit kokevat, että aikapula ja puutteelliset hoitoketjut estävät heitä tarjoamasta riittävää tukea.

Väitös: Hampaiden erosiivinen kuluminen on yleistä suomalaisilla aikuisilla – perimä saattaa osin selittää eroosioalttiutta12.1.2018 11:26Tiedote

Väitöstutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa hampaiden erosiivisen kulumisen eli liukenemisen olevan yleinen löydös suomalaisilla aikuisilla. Hampaiden kemiallista kulumista voi aiheuttaa mikä tahansa hapan aines päästessään kosketuksiin hammaskiilteen tai hammasluun kanssa. Lähes puolella tutkituista 44-46-vuotiaista suomalaisista aikuisista oli erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Miehillä riski erosiiviselle kulumiselle oli yli kaksinkertainen naisiin verrattuna. Lisäksi niillä tutkituilla, joilla oli paljon korjaavan hoidon tarvetta reikiintymisen vuoksi, oli lähes kolminkertainen riski eroosiomuutosten löytymiselle hampaista.

Väitös: Väsyttävät lääkkeet ovat ikäihmisillä yhteydessä heikkoon suun terveyteen12.1.2018 10:31Tiedote

Väsymystä aiheuttavien lääkkeiden käyttö on ikääntyneillä henkilöillä yhteydessä puutteelliseen suuhygieniaan sekä huonoon suun terveyteen. Antti Tiisanojan väitöstutkimuksessa altistumista väsyttäville lääkkeille ja niiden käyttöä mitattiin sedatiivikuorman avulla. Sedatiivikuorma kuvastaa kokonaislääkityksestä aiheutuvaa väsyttävää vaikutusta ja tämän menetelmän käyttö erottaa väitöstutkimuksen aiemmista tutkimuksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme