Oulun yliopisto

Väitös: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää seuraavan synnytyksen riskejä

Jaa

Väitöstutkimus antaa lisätietoa raskaudenkeskeytyksen vaikutuksesta myöhempään lisääntymisterveyteen. Raskaudenkeskeytys on yleisin gynekologinen toimenpide; viime vuosina Suomessa on tehty keskimäärin 9500 keskeytystä vuosittain.

Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana raskaudenkeskeytysmenetelmien käytössä on tapahtunut Suomessa merkittävä muutos, kun lääkkeellinen menetelmä on lähes syrjäyttänyt kirurgisen menetelmän.

Suurin osa keskeytykseen hakeutuvista naisista on nuoria, ja huomattava osa suunnittelee raskautta myöhemmässä elämänvaiheessa. Tämä on herättänyt huolen siitä, onko raskaudenkeskeytyksellä vaikutusta seuraavan raskauden kulkuun tai myöhempään hedelmällisyyteen. Tutkimusnäyttö raskaudenkeskeytyksen, erityisesti lääkkeellisen menetelmän, pitkäaikaisvaikutuksista lisääntymisterveyteen on ollut suhteellisen vähäistä.

Tässä laajassa valtakunnallisessa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa ennenaikaisen synnytyksen, vastasyntyneen matalan syntymäpainon, pienikokoisena syntyneen lapsen ja istukkaongelmien riski oli samankaltainen yhden ensimmäisessä raskauskolmanneksessa tehdyn lääkkeellisen ja kirurgisen keskeytyksen jälkeen.Myöskään ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen keskeytyksen välillä ei havaittu eroja kyseisissä haittatapahtumissa.

Ennenaikaisen synnytyksen riski lisääntyi hieman naisilla, joilla keskeytyksen ja seuraavan raskauden välinen aika oli alle 6 kuukautta verrattuna naisiin, jolla raskauksien välinen aika oli 18 – 23 kuukautta.

Koeputkihedelmöityshoitojen tarvetta keskeytyksen jälkeen lisäsivät naisen korkeampi ikä ja pienempi raskauksien määrä keskeytyshetkellä. Raskaudenkeskeytykseen liittyvät tekijät, kuten keskeytysmenetelmä, komplikaatiot tai raskausviikot keskeytyshetkellä, eivät sen sijaan olleet yhteydessä myöhempään koeputkihedelmöityshoitojen tarpeeseen.

Väitöstutkimuksen perusteella yksi lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää haittatapahtumien riskiä seuraavassa synnytyksessä.

Ennenaikaisia synnytyksiä pystytään harvoin estämään, mutta hyvin ajoitettu seuraava raskaus keskeytyksen jälkeen voi vähentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tämä on hyvä huomioida myös ehkäisyn suunnittelussa.

Koeputkihedelmöityshoitojen tarve raskaudenkeskeytyksen jälkeen näytti liittyvän naisen yleiseen hedelmällisyyteen, eikä yhteyttä keskeytykseen liittyviin tekijöihin todettu.

---

Lääketieteen lisensiaatti Jaana Männistö väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 3.11.2017. Naistentautien ja synnytysten alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Raskaudenkeskeytyksen vaikutus myöhempään lisääntymisterveyteen (The effects of termination of pregnancy on future reproduction). Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Polo Turun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori Ulla Puistola. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 4 klo 12.00.

Oppiarvo ja nimi:
Lääketieteen lisensiaatti Jaana Männistö

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
Jaana Männistö
puh.0400-879372
s-posti: jaana.mannisto@student.oulu.fi

Viestinnän asiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto
050 464 3361
meri.rova@oulu.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: DLBCL, primaari ja sekundaari keskushermostoilmentymä, hoito ja ennaltaehkäisy17.11.2017 14:14Tiedote

Väitöstutkimuksessa arvioitiin primaarin aivolymfooman (PCNSL) hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta tavanomaisella yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla, sekä analysoitiin OYS:ssa vuonna 2007 käyttöönotetun veriaivoesteen aukaisuhoidon avulla ensi-tai toisessa linjassa hoidetut aivolymfoomapotilaat. Lisäksi arvioitiin sekundaarisen aivolymfooman (SCNSL) ilmaantuvuutta korkean uusiutumariskin diffuusia suurisoluista b-solulymfoomaa sairastavilla potilailla, jotka saivat joko tavanomaista immunokemoterapiaa tai siihen kombinoitua keskushermostoon suunnattua profylaksiahoitoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme