Oulun yliopisto

Väitös: Lähteiden tilaa voidaan parantaa kunnostuksilla

Jaa

Ihmisen toiminta aiheuttaa muutoksia lähde-ekosysteemien rakenteessa ja toiminnassa, ja luontainen palautuminen häiriöstä on hidasta. Elinympäristökunnostuksilla voidaan kuitenkin palauttaa luonnontilaisen kaltainen hydrologinen tila ja pian kunnostusten jälkeen havaittiin myös ensimmäisiä merkkejä lähdeluonnon monimuotoisuuden paranemisesta.

Kaisa Lehosmaa
Kaisa Lehosmaa

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kahden keskeisen ihmistoiminnan, metsäojituksen ja pohjaveden laadun heikkenemisen, vaikutuksia pohjavesiriippuvaisiin lähde-ekosysteemeihin sekä arvioitiin elinympäristökunnostusten hydrologisia ja ekologisia vaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan sekä metsäojitukset että pohjaveden laadun heikkeneminen aiheuttavat huomattavia muutoksia lähde-ekosysteemeissä. Erityisesti metsäojitukset hidastavat lähde-ekosysteemeille keskeisiä toimintoja ja johtavat sammallajiston muutokseen ja sen monimuotoisuuden taantumiseen. Pohjaveden laadun heikkeneminen, jota tutkimuksessa ilmennettiin kohonneilla nitraatti- ja kloridipitoisuuksilla, heikentää lähdelajiston monimuotoisuutta, muuttaa lajikoostumusta ja johtaa myös perustuotannon laskuun voimakkaammin kuormitetuissa lähteissä.

Elinympäristökunnostusten myötä lähteiden hydrologinen tila parani selvästi, kun pohja- ja pintaveden tasapaino palautui luonnontilaisten lähteiden kaltaiseksi. Kunnostusten ansiosta pohjaeläinlajisto palautui luonnontilaisten lähteiden kaltaiseksi ja vesisammalten määrä kasvoi. Näin ollen ensimmäisiä merkkejä lähdeluonnon monimuotoisuuden paranemisesta voitiin havaita. Muut ekologiset vaikutukset todettiin kuitenkin vähäisiksi, osittain siksi, että kunnostuksista oli kulunut vasta muutamia vuosia eikä eliöstö ollut ehtinyt täysin palautua.

Lähteet ja lähteiköt on metsälaissa luokiteltu erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. Ihmisen toimet ovat kuitenkin heikentäneet merkittävästi pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien ekologista tilaa. Lähteiden ekologinen tila heijastelee yleensä muutoksia hydrologiassa, ja lähteiden kunnostamisella pyritään vaikuttamaan niiden ekologiaan parantamalla lähteiden hydrologista tilaa. Lähteiden kunnostukset ovat Suomessa viime vuosina yleistyneet, mutta niiden hydrologisia ja ekologisia vaikutuksia ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.

Elinympäristökunnostuksilla voidaan väitöstutkimuksen valossa parantaa ihmistoiminnan muuttamien lähteiden hydrologista ja ekologista tilaa ja näin ollen kunnostus tarjoaa kustannus-tehokkaan keinon lähdelajiston suojeluun. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että pohjaveden hyvä määrällinen ja laadullinen tila on myös keskeinen edellytys monimuotoisten lähde-ekosysteemien säilymiselle.

----

Filosofian maisteri Kaisa Lehosmaa väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa 4.5.2018. Akvaattisen ekologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Anthropogenic impacts and restoration of boreal spring ecosystems (Ihmistoiminnan vaikutukset boreaalisissa lähde-ekosysteemeissä). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tenna Riis Aarhusin yliopistosta ja kustoksena FT Jussi Jyväsjärvi Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään Linnanmaalla salissa KTK112 klo12 alkaen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yhteystiedot: FM Kaisa Lehosmaa, puh. 040 8468 665, sähköposti: Kaisa.Lehosmaa@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 0294 48 4091, sähköposti: tiina.pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Kaisa Lehosmaa
Kaisa Lehosmaa
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisimmän hormonaalisen häiriön syntymekanismi vihdoin selviämässä17.5.2018 07:00Tiedote

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa selvittämään hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisimmän hormonaalisen häiriön, monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän eli PCOS:n, mahdollisen syntymekanismin. Oulun yliopiston dosentti Terhi Piltosen mukaan tutkimuslöydös vie PCOS-oireyhtymään liittyvää tutkimusta merkittävästi eteenpäin. Löytö voi edistää diagnoosi- ja hoitomuotojen kehittämistä, minkä vuoksi sillä voi olla tärkeä kansanterveydellinen merkitys.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme