Väitös: Lapset oppivat tunteiden säätelyä opettajien tuella

2000-luvun muuttuva maailma vaatii yksilöiltä yhä enemmän joustavuutta ja kykyä sietää epävarmuutta. Erityisesti lapset ja nuoret ovat muutoksen keskellä haavoittuvassa asemassa. Monenlaiset stressitekijät lasten elämässä voivat johtaa muun muassa käytöksessä tai koulumotivaatiossa ilmeneviin ongelmiin.

Tukemalla lasten tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyviä säätelytaitoja voidaan jo varhaisessa vaiheessa vaikuttaa heidän kykyihinsä ratkoa arjen moninaisia haasteita. Tunnetaidot, mukaan lukien tunteiden säätelytaidot, ovatkin uusissa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa keskeisessä roolissa.

Aikaisemmat tutkimukset korostavat lämpimien ja sensitiivisten vuorovaikutussuhteiden merkitystä lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelytaitojen kehittymisessä. Tutkimukset osoittavat, että lasten itsesäätelytaitojen vaikutukset ulottuvat sosiaalisten suhteiden ja yleisen hyvinvoinnin lisäksi myös oppimiseen ja koulumenestykseen.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin 2–9-vuotiaiden lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä ja siihen liittyviä tilannekohtaisia tekijöitä varhaiskasvatuksen ja koulun sosio-emotionaalisesti haasteellisissa tilanteissa. Tutkimusaineistona käytettiin päiväkodin ja koulun arjessa kuvattuja videotallenteita, joita analysoitiin yhdistelemällä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä.

Tulokset osoittavat, että lapset käyttävät monenlaisia strategioita säädelläkseen tunteitaan ja käyttäytymistään. Strategioiden käyttöön vaikuttavat sekä vuorovaikutukselliset että lasten omiin taitoihin liittyvät tekijät. Sosio-emotionaalisesti haasteellisissa tilanteissa opettajan tuki muuttaa olennaisesti varhaiskasvatusikäisten lasten säätelystrategioiden käyttöä. Itsenäisesti toimiessaan lapset turvautuvat usein fyysisiin ja verbaalisiin keinoihin vaikuttaakseen toisten toimintaan, kun taas opettajan tukiessa lapset säätelevät enemmän itseään ja omaa toimintaansa.

Tutkimus osoittaa, että opettaja voi haasteellisissa tilanteissa auttaa lasta ymmärtämään omia tunteitaan, tilanteen luonnetta ja muiden näkökulmia. Opettaja voi myös auttaa lasta valitsemaan toimivampia strategioita ja tukemaan lasta niiden käytössä. Tulosten mukaan opettajat kuitenkin useammin keskittävät tukensa haastavan tilanteen ratkaisemiseen kuin lasten tunteiden käsittelyyn.

Tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyvien säätelytaitojen tukeminen vaatii opettajilta ymmärrystä itsesäätelyprosesseista ja opettajan toiminnan vaikutuksista lasten itsesäätelytaitojen kehittymiseen. Opettajien tulisi tiedostaa, että haasteelliset tilanteet eivät ainoastaan tarjoa mahdollisuutta harjoitella toimivia tapoja ratkoa ongelmia, vaan ne tulisi nähdä myös tilaisuuksina tehdä lapset tietoisiksi omista ja muiden tunteista.

Väitöstutkimus tukee näkemystä, jonka mukaan sosio-emotionaalisia haasteita tulisi päiväkoti- ja koulukonteksteissa pitää oppimistilanteina, joissa opettajan eri tavoin tarjoama tuki ja ohjaus auttavat lasta oppimaan ja harjoittelemaan tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä ja siihen liittyviä strategioita. Haasteellisten tilanteiden ratkaiseminen ja niissä heränneiden tunteiden säätely on olennaista myös, jotta muut oppimiseen tai sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tavoitteet voidaan saavuttaa.

Kasvatustieteen maisteri Kristiina Kurkiväittelee Oulun yliopistossa perjantaina 1.12.2017. Kasvatuspsykologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Young children’s emotion and behaviour regulation in socio-emotionally challenging situations (Pienten lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätely sosio-emotionaalisesti haasteellisissa tilanteissa). Vastaväittäjänä toimii professori Alexander Minnaert Groningenin yliopistosta ja kustoksena professori Sanna Järvelä. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa KTK112 kello 12.

---

Oppiarvo ja nimi:
Kasvatustieteen maisteri Kristiina Kurki

Syntymäaika ja -paikka:
1980 Enontekiö

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
1999, Enontekiön lukio