Väitös: Lasten tehohoito Suomessa on laadukasta
Lasten tehohoidon pitkäaikaistulokset ovat Suomessa hyvällä tasolla. Elämänlaatu on hyvä valtaosalla lapsista viiden vuoden kuluttua tehohoidosta. Enemmistö myös vaikeita sairauksia sairastavista lapsista pärjää hyvin.
Heikoksi elämänlaatunsa kokee kymmenesosa tehohoidetuista lapsista. Tähän ovat syynä lasten sairastamat vaikeat pitkäaikaissairaudet, sillä sairaudet hoitoineen kuormittavat lasten ja perheiden elämää. Joka toisella tehohoitoon tulevalla lapsella on jokin pitkäaikaissairaus. Neurologiset sairaudet, kromosomimuutokset, syöpä ja pitkäaikainen kiputila ovat tavallisimmin lapsen elämänlaatua heikentäviä sairauksia.
Lapsen menehtyminen teho-osastolla on harvinaista. Suomalaislasten tehohoitokuolleisuus on vain 1,9 prosenttia, joka on pienimpiä maailmassa. Kehittyneissä maissa lasten tehohoitokuolleisuus on nykyisin 1,4 – 6,5 prosenttia.
Vaikeasti sairaiden lasten keskuudessa on kuolleisuutta myös tehohoidon jälkeen. Viiden vuoden seurannassa tehohoidetuista lapsista 4,8 prosenttia menehtyi. Vaikeat sairaudet nostavat tehohoidettujen lasten kuolemanriskin 50-kertaiseksi tehohoitamattomiin lapsiin verrattuna. Vaikeasti sairaan lapsen menehtyminen tehohoidon päättymisen jälkeen on useimmiten ennustettavissa. Kuolinsyinä tehohoidetuilla ovat useimmiten neurologiset sairaudet, syövät ja aineenvaihdunnan sairaudet.
Vaikeat perussairaudet heikentävät tehohoidetun lapsen psyykkistä vointia ja vaikeuttavat lapsen pärjäämistä koulussa. Myös perheen sosioekonominen tilanne on heikompi silloin, kun lapsen psyykkinen vointi on huono.
LL Elina Kyöstin väitöstutkimuksessa seurattiin kaikkia Suomessa vuosina 2009 tai 2010 tehohoidettuja lapsipotilaita. Heidän kuolintietojaan verrattiin tehohoitamattomien lasten kuolintietoihin. Elossa selvinneille lähetettiin postitse kyselymateriaalia, jossa selvitettiin terveyteen liittyvä elämänlaatu, psyykkinen vointi sekä tiedusteltiin lapsen pitkäaikaissairauksista, säännöllisen lääkityksen ja terapian tarpeesta sekä kysyttiin perheen sosioekonomista tilannetta selvittäviä kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 1109 lasta perheineen.
Tutkimuksen perusteella lasten tehohoito Suomessa on laadukasta. Huonontunut elämänlaatu liittyy vaikeisiin perussairauksiin, ja kun nämä riskiryhmät tunnetaan, on potilaiden seuranta ja tarvittavan tuen tarjoaminen tehohoidon jälkeen helpompaa.
---
Lääketieteen lisensiaatti Elina Kyösti väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 15.11.2019. Anestesiologian ja tehohoidon alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Long-term outcome, quality of life, and socio-economic consequences of surviving pediatric intensive care (Tehohoidetun lapsen pitkäaikaisennuste, elämänlaatu ja sosioekonomiset olosuhteet). Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuula Lönnqvist (HYKS, Uusi Lastensairaala) ja kustoksena professori Tero Ala-Kokko (Oulun yliopisto). Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosaleissa 1 ja 2 klo 12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
LL Elina Kyösti
Puh: 0407443224
elina.kyosti@ppshp.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kutsu: Oulun yliopisto tuo tiedettä Oulun keskustaan22.1.2021 14:07:48 EET | Kutsu
Oulun yliopisto avaa kevääksi pop-up-tilan Oulun keskustaan osoitteeseen Kauppurienkatu 12. Tilassa järjestetään ohjelmaa ja virtuaalilähetyksiä kolmen kuukauden ajan helmi-huhtikuussa 2021, alkaen 2. helmikuuta. Tilaan voi myös tulla pistäytymään aukioloaikoina.
Polku yrittäjyyteen ja korkeakoulutukseen alkaa varhain – lapsuudenaikaiset tekijät yhteydessä työuraan ja työhyvinvointiin keski-iässä22.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Lapsuudenaikaiset sosiaaliset investoinnit, kuten panostukset koulutukseen sekä kasvuympäristön asenneilmasto, muovaavat tulevaa työuraa. Varhaislapsuudessa äidin kannustava asenne taloudelliseen itsenäisyyteen ennustaa päätymistä yrittäjän tai korkeakoulutetun uralle. Maanviljelijäperheessä kasvaminen ennustaa yrittäjyyttä ja oma hyvä koulumenestys korkeakoulutusta.
Oulun yliopiston englanninkieliset tutkinto-ohjelmat kiinnostivat jälleen hakijoita21.1.2021 11:59:41 EET | Tiedote
Yhteensä 2961 hakijaa jätti hakemuksensa Oulun yliopiston kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin keskiviikkona 20.1.2021 päättyneessä kevään ensimmäisessä yhteishaussa. Hakijamäärä kasvoi noin 28 prosenttia viime vuodesta (2020: 2314). Hakijoita oli yhteensä yli 100 maasta ympäri maailmaa.
Luonnontuotteiden jalostaminen kasvussa Suomessa. Uhkana ulkomaiset tuoteväärennökset20.1.2021 08:30:41 EET | Tiedote
Luonnontuotteiden ja terveysperusteisten elintarvikkeiden kasvava suosio maailmalla houkuttelee tuoteväärennöksiä kansainvälisille markkinoille. Oulun yliopistossa luonnontuotteita tutkivassa mittaustekniikan yksikössä törmättiin hiljattain ulkomailta tuotuun väärennettyyn mustikkajauheeseen. Tutkija suosittaakin alalle tarkempien laboratoriotutkimusten hyödyntämistä paitsi laadun varmistamiseksi myös tuotekehityksen edistämiseksi. Kainuussa tutkijoiden ja yritysten tiivis yhteistyö on poikinut runsaasti uusia tuoteinnovaatioita.
Jäte- ja valumavesien puhdistukseen uusia ratkaisuja yhdistämällä biopohjaisia menetelmiä18.1.2021 09:35:00 EET | Tiedote
Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla, ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä, on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla. Juuri päättyneessä Oulun yliopiston ja SYKEn hankkeessa on yhdistelty esimerkiksi sammalaltaita, puuhakkeeseen lisättyä sienirihmastoa, bioreaktoreita ja kosteikkoja.
Suomen Akatemialta lähes 13 miljoonaa euroa Oulun yliopiston tutkimuksen profiilialojen vahvistamiseen14.1.2021 09:13:46 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi vuosille 2021-2026. Oulun yliopistolle myönnettiin 12,79 miljoonaa euroa tukemaan sen ennestään vahvoja tutkimusaloja, jotka liittyvät arktisuuteen, elinikäiseen terveyteen ja 6G:hen. Kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi Oulun yliopiston hakemuksen erinomaiseksi.
Muinais-DNA kertoo poronhoidon leviämisestä 500 vuotta sitten12.1.2021 11:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston arkeologian ja genetiikan tutkijat ovat saaneet selville, että poro korvasi villipeuran Suomen alueen saamelaisten käyttämillä uhripaikoilla 1400–1600-lukujen aikana ja sen jälkeen. Tutkimusryhmä tutki arkeologisia peuranluunäytteitä neljältä saamelaisten uhripaikalta. Näytteet ajoittuivat 1100-luvun lopulta 1600-luvulle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme