Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Väitös: Maahanmuuttajataustaisen väestönosan terveyteen liittyy erityisiä huolenaiheita

Jaa

Liikkumisvaikeudet ja mielenterveysoireet ovat yleisempiä Suomessa asuvissa venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna. Lisäksi koettu syrjintä on yhteydessä tutkittujen ryhmien terveyteen, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Tutkimus osoittaa, että liikkumisvaikeudet ovat huomattavasti yleisempiä somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä koko väestöön verrattuna. Liikkumisvaikeuksilla tarkoitetaan koettuja vaikeuksia kävellä puoli kilometriä tai nousta portaita useampi kerrosväli levähtämättä.

Mielenterveysoireet ovat puolestaan selvästi yleisempiä venäläistaustaisilla naisilla sekä kurditaustaisilla miehillä ja naisilla koko väestöön verrattuna. Mielenterveysoireiden ja liikkumisvaikeuksien osoitettiin olevan myös yhteydessä toisiinsa.

”Tutkimus ei kerro ilmiöiden syys-seuraussuhteista. Esimerkiksi liikkumisvaikeuksien taustalla voi olla entisessä kotimaassa tapahtunut vammautuminen, heikko fyysinen kunto tai ympäristötekijöiden, kuten liukkaiden teiden, vuoksi koettuja vaikeuksia”, Helsingin yliopistossa 4.5. väittelevä TtM Shadia Rask kertoo.

Sosiodemografisista tekijöistä esimerkiksi työttömyys, matala koulutustaso ja heikko taloudellinen tilanne olivat yhteydessä sekä liikkumisvaikeuksiin että mielenterveysoireisiin. Samat tekijät lisäävät liikkumisvaikeuksien ja mielenterveysoireiden todennäköisyyksiä myös koko väestössä.

Syrjintä tuottaa terveyseroja

Syrjintäkokemukset lisäsivät heikon koetun terveyden, pitkäaikaissairauden sekä mielenterveysoireiden todennäköisyyttä tutkituissa väestöryhmissä. Epäsuora syrjintä, kuten kokemukset epäkohteliaasta kohtelusta, olivat yleisempiä kuin kokemukset avoimesta syrjinnästä, kuten nimittelystä tai uhkailusta.

”Myös niillä, jotka raportoivat vain epäsuoria syrjintäkokemuksia, heikon koetun terveyden ja mielenterveysoireiden todennäköisyys oli kohonnut”, Rask jatkaa.

Maahanmuuttajuuden korostaminen voi aiheuttaa syrjintää

Väitöstutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee väestötutkimusaineistolla ulkomailla syntyneen väestön terveyttä Suomessa. Tutkijan mukaan maahanmuuttajuuden alleviivaaminen, niin tutkimuksessa kuin palvelujärjestelmässäkin, tuottaa leimoja ja toiseutta. Jaottelu voi ruokkia myös syrjintää.

”Väestön terveyttä tulee jatkossa tarkastella myös muusta kuin kaksijakoisesta lähtökohdasta ”me” ja ”muut”. Suomen moninaisen väestön hyvinvoinnin edistäminen vaatii selkeämpää yhteenkuuluvuuden puolustamista”, Rask toteaa.

TtM Shadia Rask väittelee 4.5.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Diversity and Health in the Population: Findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland" (Moninaisuus ja terveys väestössä: Havaintoja venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisesta väestöstä Suomessa).

Väitöstilaisuus järjestetään Hammasklinikan luentosalissa 1 (Kytösuontie 9, Helsinki). Vastaväittäjänä on professori Bernadette Kumar Oslon yliopistosta ja Norjan Migration and Minority Health (NAKMI) -keskuksesta. Kustoksena toimii professori Ossi Rahkonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.

Lisätiedot:
Shadia Rask, projektipäällikkö, THL
puh. 029 524 8537, shadia.rask@thl.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme