Tampereen yliopisto

Väitös: Maatilalla kasvaminen vaikuttaa astman alkamisikään

Jaa

Kieliryhmään kuuluminen ja lapsuuden kasvuympäristö ovat yhteydessä sosioekonomiseen asemaan, käyttäytymiseen ja ympäristön altisteisiin väestötasolla. LL Heidi Andersén havaitsi väitöstutkimuksessaan hengityselinterveyteen liittyvää epätasa-arvoa ja ennaltaehkäistävissä olevia eroja sairastavuudessa vertailemiensa ryhmien välillä. Tutkimuksessa todettiin, että maatilalla kasvaminen on yhteydessä astman alkamisikään.

Heidi Andersén. Kuva: Johanna Vuorte
Heidi Andersén. Kuva: Johanna Vuorte

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosioekonomisten ja fyysisten tekijöiden sekä yksilön käytöksen merkitystä hengitysterveyteen väestötasolla vertailemalla kieliryhmiä ja lapsuuden kasvuympäristöä Pohjanmaalla. Lapsuuden kasvuympäristön tulokset varmennettiin pääkaupunkiseudun otoksella.

Keuhkosairaudet, kuten astma ja keuhkoahtaumatauti, ovat yleisiä kansansairauksia, joiden esiintyvyyttä on selvitelty Suomessa kymmenen vuoden välein FinEsS-kyselytutkimuksessa.

Vuonna 2016 FinEsS-kyselyyn 20–69-vuotiaille vastasi 2 780 suomenkielistä ja 1 084 ruotsinkielistä. Suomenkielisillä oli keskimäärin korkeampi painoindeksi (BMI), vähemmän fyysistä aktivisuutta, he tupakoivat useammin ja altistuivat useammin työssä pölyille, huuruille ja kaasuille. Lisäksi heidän sosioekonominen asemansa ammatin perusteella oli matalampi kuin ruotsinkielisillä.

Suomenkielisillä oli ruotsinkielisiä suurempi todennäköisyys sairastua keuhkoahtaumatautiin. Astman esiintyvyys oli 11,5 prosenttia molemmissa kieliryhmissä. Nuoremmissa ikäryhmissä astman esiintyvyys ruotsinkielisillä oli suurempi kuin suomenkielisillä. Keuhkosairauksiin liittyy monisairastavuutta, jota todettiin enemmän suomen- kuin ruotsinkielisillä 60—69-vuotiaiden ikäryhmässä.

Lapsuuden kasvuympäristön vertailussa oli 3 767 aikuista, joista 2 143 oli kasvanut maatilalla ja 1 624 kaupungissa tai maaseudulla Pohjanmaalla.

Maatilalla kasvaneet tupakoivat vähemmän ja liikkuivat enemmän, vaikka heillä oli matalampi sosioekonominen asema ja enemmän työperäisiä altisteita kuin niillä, jotka eivät olleet kasvaneet maatilalla. Allergisen nuhan esiintyvyys oli alhaisempi maatilalla kasvaneilla, mutta heillä astman esiintyvyys ei ollut vähäisempi verrattuna heihin, jotka eivät olleet kasvaneet maatilalla.

Uutena havaintona tutkimuksessa todettiin, että lapsuuden altistus maatilaympäristölle oli yhteydessä astman alkamisikään. Astman todennäköisyys oli matalampi ennen 40 ikävuotta ja korkeampi 40 ikävuoden jälkeen maatilalla kasvaneilla.

— Tuloksen perusteella maatilalla kasvaminen vaikutti suojaavaan lapsuudessa alkavalta, usein allergiselta astmalta, mutta altistavan myöhemmällä iällä alkaneelle astmalle, Andersén toteaa.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri Heidi Andersénin keuhkosairauksien ja allergologian alaan kuuluva väitöskirja Determinants of Respiratory Health tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.6.2022 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Anders Blomberg Uumajan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu Kankaanranta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heidi Andersén
tavoitettavissa 6.6. alkavan viikon vain sähköpostitse heidi.andersen@tuni.fi

Kuvat

Heidi Andersén. Kuva: Johanna Vuorte
Heidi Andersén. Kuva: Johanna Vuorte
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote

Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.

Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote

YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.

Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa21.6.2022 09:00:17 EEST | Tiedote

Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jopa kolmasosa ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme