Oulun yliopisto

Väitös: Magneettikuvauksesta ei ole hyötyä tuoreen nilkkamurtuman hoidossa

Jaa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että magneettikuvauksesta ei ole hyötyä yleisimmän nilkkamurtumatyypin diagnostiikassa. Nilkan nivelhaarukan vakauden arvioimiseksi tavallinen röntgenkuvaus riittää kolmasosalle potilaista. Kaikkia tämän nilkkamurtumatyypin saaneita potilaita ei siten tarvitse lähettää erikoissairaanhoitoon ulkokiertovääntötestin suorittamista varten.

Murtuneen nilkan nivelhaarukan vakaus on tärkein tekijä mietittäessä hoitolinjaa leikkaushoidon ja konservatiivisen hoidon välillä. Nilkan sisäreunan nivelsiteet ovat merkittävimmät vakauteen vaikuttavat rakenteet. Tavallisessa röntgenkuvauksessa nivelsiteet eivät näy ja kliinisessä tutkimuksessa todettava turvotus, verenpurkauma tai kipu nilkan sisäreunalla eivät anna luotettavaa kuvaa mahdollisesta nivelsidevammasta tai sen vakavuudesta.

Väitöstutkimuksessa vertailtiin eri menetelmiä yleisimmän nilkkamurtumatyypin vakauden arvioimiseksi. Työ on laajin vertaileva tutkimus tältä alalta.

Nilkan nivelhaarukan vakauden arvioimiseksi yleisesti suositeltu ulkokiertovääntötesti vaatii kokemusta ja käytännössä potilaan lähettämistä erikoissairaanhoitoon. Testi on myös jonkin verran kivulias potilaalle ja sekä potilas että tutkimuksen suorittava lääkärikin altistuvat röntgensäteilylle. Työssä havaittiin, että kivuttomampi ja perusterveydenhuollossa toteutettavissa oleva painovoimakuvaus on hyvän kliinisen tutkimuksen yhteydessä useimmiten riittävä vakauden arviointimenetelmä.

Magneettikuvauksella ei pystytty luotettavasti erottamaa vakaata ja epävakaata murtumatyyppiä ja toisaalta kaikki täydelliset nilkan sisäreunan nivelsiteiden vammat löydettiin yksinkertaisella nilkan rasituskuvauksella. Magneettikuvauksen perusteella nilkan sisäreunan nivelsiderakenteiden täydellinen repeämä on tässä nilkkamurtumatyypissä harvinainen. Tulokset viittaavat siihen, että nykyistä suurempi osa näistä murtumista voidaan todennäköisesti hoitaa ilman leikkausta.

---

Lääketieteen lisensiaatti Simo Nortunen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 2.2.2018. Kirurgian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Stability assessment of isolated lateral malleolar supination-external rotation-type ankle fractures (Supinaatio-ulkokiertomekanismilla syntyneiden ulkokehräsluun murtumien vakauden arviointi). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jan Lindahl Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja kustoksena professori Juhana Leppilahti. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 1 kello 12.

---

Oppiarvo ja nimi: Lääketieteen lisensiaatti Simo Nortunen

Syntymäaika ja -paikka: 1979 Ylivieska

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 1998 Ylivieskan lukio

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
Lääketieteen lisensiaatti Simo Nortunen
simo.nortunen@gmail.com
puh: 040 5909419

Meri Rova
viestintäasiantuntija, tiedeviestintä
meri.rova(at)oulu.fi
puh. 0294 485 478

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisimmän hormonaalisen häiriön syntymekanismi vihdoin selviämässä17.5.2018 07:00Tiedote

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa selvittämään hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisimmän hormonaalisen häiriön, monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän eli PCOS:n, mahdollisen syntymekanismin. Oulun yliopiston dosentti Terhi Piltosen mukaan tutkimuslöydös vie PCOS-oireyhtymään liittyvää tutkimusta merkittävästi eteenpäin. Löytö voi edistää diagnoosi- ja hoitomuotojen kehittämistä, minkä vuoksi sillä voi olla tärkeä kansanterveydellinen merkitys.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme