Oulun yliopisto

Väitös: Magneettikuvauksesta ei ole hyötyä tuoreen nilkkamurtuman hoidossa

Jaa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että magneettikuvauksesta ei ole hyötyä yleisimmän nilkkamurtumatyypin diagnostiikassa. Nilkan nivelhaarukan vakauden arvioimiseksi tavallinen röntgenkuvaus riittää kolmasosalle potilaista. Kaikkia tämän nilkkamurtumatyypin saaneita potilaita ei siten tarvitse lähettää erikoissairaanhoitoon ulkokiertovääntötestin suorittamista varten.

Murtuneen nilkan nivelhaarukan vakaus on tärkein tekijä mietittäessä hoitolinjaa leikkaushoidon ja konservatiivisen hoidon välillä. Nilkan sisäreunan nivelsiteet ovat merkittävimmät vakauteen vaikuttavat rakenteet. Tavallisessa röntgenkuvauksessa nivelsiteet eivät näy ja kliinisessä tutkimuksessa todettava turvotus, verenpurkauma tai kipu nilkan sisäreunalla eivät anna luotettavaa kuvaa mahdollisesta nivelsidevammasta tai sen vakavuudesta.

Väitöstutkimuksessa vertailtiin eri menetelmiä yleisimmän nilkkamurtumatyypin vakauden arvioimiseksi. Työ on laajin vertaileva tutkimus tältä alalta.

Nilkan nivelhaarukan vakauden arvioimiseksi yleisesti suositeltu ulkokiertovääntötesti vaatii kokemusta ja käytännössä potilaan lähettämistä erikoissairaanhoitoon. Testi on myös jonkin verran kivulias potilaalle ja sekä potilas että tutkimuksen suorittava lääkärikin altistuvat röntgensäteilylle. Työssä havaittiin, että kivuttomampi ja perusterveydenhuollossa toteutettavissa oleva painovoimakuvaus on hyvän kliinisen tutkimuksen yhteydessä useimmiten riittävä vakauden arviointimenetelmä.

Magneettikuvauksella ei pystytty luotettavasti erottamaa vakaata ja epävakaata murtumatyyppiä ja toisaalta kaikki täydelliset nilkan sisäreunan nivelsiteiden vammat löydettiin yksinkertaisella nilkan rasituskuvauksella. Magneettikuvauksen perusteella nilkan sisäreunan nivelsiderakenteiden täydellinen repeämä on tässä nilkkamurtumatyypissä harvinainen. Tulokset viittaavat siihen, että nykyistä suurempi osa näistä murtumista voidaan todennäköisesti hoitaa ilman leikkausta.

---

Lääketieteen lisensiaatti Simo Nortunen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 2.2.2018. Kirurgian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Stability assessment of isolated lateral malleolar supination-external rotation-type ankle fractures (Supinaatio-ulkokiertomekanismilla syntyneiden ulkokehräsluun murtumien vakauden arviointi). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jan Lindahl Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja kustoksena professori Juhana Leppilahti. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 1 kello 12.

---

Oppiarvo ja nimi: Lääketieteen lisensiaatti Simo Nortunen

Syntymäaika ja -paikka: 1979 Ylivieska

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 1998 Ylivieskan lukio

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
Lääketieteen lisensiaatti Simo Nortunen
simo.nortunen@gmail.com
puh: 040 5909419

Meri Rova
viestintäasiantuntija, tiedeviestintä
meri.rova(at)oulu.fi
puh. 0294 485 478

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tekoälystä uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamiseen16.10.2018 15:58Tiedote

Tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteellisessä kuvantamisessa saadaan pian uutta tietoa, kun lääkäreistä, fyysikoista ja matemaatikoista koostuva monialainen tutkimusryhmä pureutuu aiheeseen Oulun yliopiston professori Miika Niemisen johdolla. Tavoitteena on luoda tekoälyyn perustuvaa diagnostiikkaa, joka on nykyiseen verrattuna nopeampaa, tarkempaa ja kustannustehokkaampaa. Hankkeelle on myönnetty yli puolen miljoonan euron rahoitus Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta.

Uutta tietoa luonnonmateriaalien hyödyntämisestä jätevesien puhdistamisessa26.9.2018 06:00Tiedote

Pajukosteikolla voidaan lisätä ravinteidenpoistoa jätevesistä myös pohjoisissa olosuhteissa. Lisäravinteiden saanti jätevesistä lisää myös pajujen biomassan tuotantoa. Pajulajikkeiden välillä oli kuitenkin selvästi eroa biomassan tuotannossa. Muun muassa nämä asiat selviävät Oulun yliopiston tutkijoiden toteuttaman ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman hankkeen ”Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla” -loppuraportista.

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla4.9.2018 13:05Tiedote

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia päästölähteitä arktisilla alueilla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on todettu, että joista ilmakehään vapautuvan hiilen määrä on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella Länsi-Siperiassa. Ilmaston lämmetessä sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme