Oulun yliopisto

Väitös: Marsin pinnan ikä voidaan ajoittaa yksityiskohtaisesti pienten törmäyskraatterien avulla

Jaa

Nykypäivän Mars näyttäytyy meille kylmänä ja karuna planeettana. Sen vaihtelevat pinnanrakenteet kuitenkin osoittavat, ettei tilanne ole aina ollut sama – Mars on menneisyytensä aikana ollut hyvinkin aktiivinen planeetta. Väitöskirjassa tutkittiin Marsin vedenpurkausuomien kehitystä pienten törmäyskraatterien avulla.

Soile Kukkonen
Soile Kukkonen

Väitöskirjassa tutkittiin Marsin vedenpurkausuomien kehitystä pienten törmäyskraatterien avulla. Nykypäivän Mars näyttäytyy meille kylmänä ja karuna planeettana. Sen vaihtelevat pinnanrakenteet kuitenkin osoittavat, ettei tilanne ole aina ollut sama – Mars on menneisyytensä aikana ollut hyvinkin aktiivinen planeetta.

Yksi monipuolisimmista Marsin aktiivisuusalueista on ollut Hellaksen allas, yli 2000 kilometriä halkaisijaltaan oleva törmäyskraatteri Marsin eteläisellä pallonpuoliskolla. Altaan itäistä reunaa leikkaavat satoja kilometrejä pitkät ja kymmeniä kilometrejä leveät kanjonit, joiden uskotaan muodostuneen lähes neljä miljardia vuotta sitten, kun pinnanalaiset jäävarastot sulivat läheisten tulivuorten aktivoiduttua.

Väitöstyössä tutkittiin Marsin Hellaksen altaan vedenpurkausuomien kehitystä kraatterilaskuiksi kutsuttua iänmääritysmenetelmää hyödyntämällä. Tutkimuksessa käytettiin pääasiassa Mars Reconnaissance Orbiter (MRO) -luotaimen ConTeXt Imager (CTX)- ja High Resolution Imaging Science Experiment (HiRISE) -kameroiden tuottamaa kuva-aineistoa, jonka tarkimmissa kuvissa jopa tuolin kokoluokkaa olevat pinnanpiirteet ovat erotettavissa.

Väitöskirjan tulokset Hellaksen altaan vedenpurkausuomilta tukevat aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan uomat muodostuivat suhteellisen lyhyellä aikavälillä, noin 3,4–3,7 miljardia vuotta sitten. Vettä vapautui uomiin selvästi useita erillisiä kertoja. Vesipulssien yhteneväinen ikä läheisten tulivuorten aktiivisuusvaiheiden kanssa viittaa siihen, että paitsi vedenpurkausuomien syntyä, myös niiden aktiivisuutta on ohjaillut tulivuoritoiminta.

Vedenpurkausuomien toiminta hiipui lopullisesti vain noin 0,8–1,9 miljardia vuotta sitten. Pian tämän jälkeen uomien pohjat peittyivät jääpitoisella aineksella. Vaikka syynä tähän olivat pääsääntöisesti ilmastolliset muutokset, esimerkiksi törmäyskraatterien muodostuminen näyttää myös vaikuttaneen jääpitoisten muodostumien syntymiseen.

Alue muokkaantui pienimuotoisesti myös jälkeenpäin. Merkittävimpiä näistä pinnanuudistumisprosesseista ovat olleet jääpitoisten tomulaskeumien kerrostumiset viimeisimmän kymmenen miljoonan vuoden aikana sekä tuulen toiminta viimeisimmän miljoonan vuoden aikana.

----

Filosofian maisteri Soile Kukkonen väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa 20.4.2018. Tähtitieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Small impact craters in crater counting – Evolution studies of the eastern Hellas outflow channels, Mars (Pienet törmäyskraatterit kraatterilaskuiänmäärityksessä ja niiden soveltaminen Marsin Hellaksen altaan vedenpurkausuomien historian selvittämiseksi). Vastaväittäjänä toimii professori Stephanie Werner Oslon yliopistosta ja kustoksena dosentti Eija Laurikainen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään Linnanmaalla salissa L10 klo 12 alkaen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FM Soile Kukkonen, puh. 040 8250 400, sähköposti: soile.kukkonen@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 0294 48 4091, tiina.pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Soile Kukkonen
Soile Kukkonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

SECREDAS-hanke kehittää varmoja ja turvallisia automaattisia järjestelmiä25.6.2018 09:37Tiedote

Uudessa laajassa eurooppalaisessa SECREDAS-hankkeessa rakennetaan referenssiarkkitehtuuria varmoille ja turvallisille automaattisille järjestelmille. Hankkeessa keskitytään autoteollisuuteen, raideliikenteeseen ja yksilölliseen terveydenhoitoon. Niissä kaikissa edellytetään korkeaa toimintavarmuutta ja turvallisuutta, ja niihin kuuluvia teknologioita ovat muun muassa tutkajärjestelmät sekä ajoneuvon ja infrastruktuurin väliset ja ajoneuvojen sisäiset verkot.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme