Oulun yliopisto

Väitös: Menetelmäkehitystä alkuainepitoisuuksien määrittämiseen humuspitoisista luonnonvesistä

Jaa

Väitöstutkimuksessa on tehty menetelmäkehitystä erittäin pienten alkuainepitoisuuksien määrittämiseen humuspitoisista luonnonvesistä.

Johanna Havia
Johanna Havia

Suomessa luonnonvesissä on tyypillisesti paljon humusta, jota liukenee vesistöihin turvemailta. Humusyhdisteet ovat monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat syntyneet eloperäisen aineksen hajotessa pitkän ajan kuluessa. Eräillä alkuaineilla, kuten arseenilla, on taipumus sitoutua humukseen. Tämä aiheuttaa haasteita pienten alkuainepitoisuuksien määrittämiseen hydridimenetelmillä ja sähkökemiallisilla menetelmillä, joilla humukseen sitoutunutta arseenia ei pystytä mittaamaan luotettavasti. Näytteet täytyy esikäsitellä ennen mittausta alkuaineiden vapauttamiseksi humusyhdisteistä.

Esikäsittelyn tarkoituksena on hajottaa näytteestä häiritsevät yhdisteet ja vapauttaa mitattavat alkuaineet mitattavissa olevaan muotoon. Nykyään esikäsittelyyn käytetään yleisesti mikroaaltoavusteista hajotusmenetelmää, jossa näytteitä ja happoja kuumennetaan suljetuissa paineenkestävissä astioissa mikroaaltouunissa. Lämpötilan ja happojen yhteisvaikutuksesta näytteen sisältämät häiritsevät yhdisteet hajoavat. Mikroaaltoavusteinen menetelmä on verraten ympäristöystävällinen, sillä se kuluttaa vähemmän haitallisia kemikaaleja ja energiaa kuin perinteiset happohajotusmenetelmät. Tässä tutkimuksessa luonnonvesinäytteistä mitattiin mikroaaltoavusteisen esikäsittelyn jälkeen pieniä arseenipitoisuuksia hydridinmuodostus-induktiiviplasmamassaspektrometrilla (HG-ICP-MS). Menetelmän tarkkuutta parannettiin sisäisellä standardoinnilla.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin myös aiempaa ympäristöystävällisempi näytteiden esikäsittelymenetelmä, jossa hyödynnettiin UV-LED-teknologiaa. UV-LED:ien käyttöä erilaisissa sovelluksissa esimerkiksi veden puhdistuksessa tutkitaan laajasti. Epäorgaaniseen alkuaineanalytiikkaan liittyvän näytteenkäsittelyn yhteydessä UV-LED-teknologiaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Väitöstutkimuksessa kehitetyllä näytteenkäsittelylaitteistolla päästiin hyviin hajotustehokkuuksiin suhteellisen lyhyillä käsittelyajoilla ja erittäin vähäisellä reagenssikulutuksella.

Kun liuenneita orgaanisia yhdisteitä hajotetaan UV-LED-säteilytyksellä, tarvitaan avuksi katalyyttia riittävän hajotustehokkuuden saavuttamiseksi. Yleisimmin katalyyttinä käytetään titaanidioksidinanohiukkasia, joiden läsnäolo tehostaa hajoamista huomattavasti. Nanohiukkasten etu on suuri pinta-ala, joka lisää niiden reaktiivisuutta. Nanohiukkasten ominaisuuksia voidaan muokata optimoimalla valmistusprosessia tai seostamalla niihin eri alkuaineita.

---

Filosofian maisteri Johanna Havia väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa perjantaina 10.11.2017. Kemian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Trace element analysis of humus-rich natural water samples. Method development for UV-LED assisted photocatalytic sample preparation and hydride generation ICP-MS analysis (Humuspitoisten luonnonvesien hivenalkuaineanalytiikka. Menetelmäkehitystä UV-LED-avusteiseen valokatalyyttiseen näytteenkäsittelyyn ja hydridinmuodostus ICP-MS –analyysiin). Vastaväittäjänä toimii dosentti Ari Väisänen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Paavo Perämäki Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään Oulun yliopistossa Linnanmaalla salissa IT116 klo 12 alkaen.

---

Oppiarvo ja nimi: filosofian maisteri Johanna Havia

Syntymäaika ja -paikka: 1980, Haukipudas

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 1999, Sodankylän lukio

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Filosofian maisteri Johanna Havia, puh. 040 7598 002, johanna.havia@oulu.fi
Viestinnän asiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 0294 48 4091, tiina.pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Johanna Havia
Johanna Havia
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: DLBCL, primaari ja sekundaari keskushermostoilmentymä, hoito ja ennaltaehkäisy17.11.2017 14:14Tiedote

Väitöstutkimuksessa arvioitiin primaarin aivolymfooman (PCNSL) hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta tavanomaisella yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla, sekä analysoitiin OYS:ssa vuonna 2007 käyttöönotetun veriaivoesteen aukaisuhoidon avulla ensi-tai toisessa linjassa hoidetut aivolymfoomapotilaat. Lisäksi arvioitiin sekundaarisen aivolymfooman (SCNSL) ilmaantuvuutta korkean uusiutumariskin diffuusia suurisoluista b-solulymfoomaa sairastavilla potilailla, jotka saivat joko tavanomaista immunokemoterapiaa tai siihen kombinoitua keskushermostoon suunnattua profylaksiahoitoa.

Tasa-arvo ja matemaattisen osaamisen tarve haastavat yliopistojen opiskelijavalintaa10.11.2017 09:03Tiedote

Tiistaina 7.11. julkaistiin uutta tietoa kansallisesta opiskelijavalintahankkeesta ja ylioppilasarvosanojen pisteytysmalleista yliopistojen opiskelijavalinnassa. Oulun yliopiston tutkijoiden laaja tutkimusaineisto lukion ainevalintojen vaikutuksesta kertoo, millaisia opiskelijoita yliopistoihin on valittu nykyisellä järjestelmällä vuosina 2013–2015. Kehittämistyön ytimessä tulisi olla kysymys, millaista lukiossa hankittua osaamista yliopisto-opiskelijoilta halutaan jatkossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme