Oulun yliopisto

Väitös: Meri- ja kesyhanhien risteytyminen lisää niiden geneettistä vaihtelua ja tuo haasteita hanhen kesytyksen tutkimukseen

14.6.2017 13:16 | Oulun yliopisto

Jaa

Eurooppalainen kesyhanhi on kulttuurillisesti ja taloudellisesti merkittävä laji, mutta tieto sen kesytyshistoriasta on ollut puutteellista. Tämä väitöstutkimus on ensimmäinen laajamittainen tutkimus, joka on pyrkinyt selvittämään eurooppalaisen kesyhanhen kesytyksen geneettistä taustaa. Tutkimuksessa vertailtiin geneettisen vaihtelun jakautumista eurooppalaisen kesyhanhen sekä sen esi-isän, merihanhen, populaatioissa käyttäen apuna sekä mitokondrio-DNA:n että tuman DNA:n geenimerkkejä.

Tulokset osoittivat, että kesyhanhien geneettisen vaihtelun määrä on vähentynyt kesytyksen seurauksena, mutta se on edelleen suhteellisen korkeaa. Tulokset myös vahvistivat, että meri- ja kesyhanhet risteytyvät paikoitellen keskenään. Tämän lisäksi moniin eurooppalaisiin kesyhanhirotuihin on kohdistunut geenivirtaa kiinalaisesta kesyhanhesta, joka on kesytetty joutsenhanhesta. Risteytyminen muiden populaatioiden kanssa lisää geneettisen vaihtelun määrää sekä meri- että kesyhanhissa.

Tulokset myös osoittivat merkkejä valinnasta, joka on kohdistunut useisiin alueisiin hanhen perimässä. Sekä luonnonvalinta että ihmisen suorittama keinotekoinen valinta ovat todennäköisesti vaikuttaneet meri- ja kesyhanhien välisiin eroihin niiden ilmiasussa.

Lopuksi voidaan todeta, että saadut tulokset vastaavat aiempia näkemyksiä, joiden mukaan eurooppalainen kesyhanhi kesytettiin Välimeren idänpuoleisilla alueilla, mutta meri- ja kesyhanhien sekä eurooppalaisten ja kiinalaisten kesyhanhien välinen risteytyminen tuo asian selvittämiseen lisähaasteita. Tästä syystä kesytyksen ajankohdan ja paikan tarkempi selvittäminen edellyttää vielä lisätutkimuksia.

- - -

Filosofian maisteri Marja Heikkinen väittelee Oulun yliopistossa tiistaina 20.6.2017. Genetiikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on The domestication history of the European goose. A genomic perspective (Eurooppalaisen hanhen kesytyshistoria. Genominlaajuinen näkökulma). Vastaväittäjänä toimii professori Johanna Vilkki Luonnonvarakeskuksesta ja kustoksena professori Jouni Aspi Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kaljusensalissa (KTK112) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Marja Heikkinen

Syntymäpaikka:
Kuhmo

Tiedekunta ja yksikkö:
Luonnontieteellinen tiedekunta, Ekologia ja genetiikka

Väittelijän yhteystiedot:
marja.e.heikkinen@oulu.fi

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1597-6

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Geneettiset syyt ja riskitekijät mitokondriotaudeissa yleisesti esiintyvien oireiden taustalla18.8.2017 14:41Tiedote

Mitokondriot ovat soluelimiä, joiden tärkein tehtävä on solujen energiantuotanto. Niiden määrä on suurin sellaisissa soluissa ja kudoksissa, jotka tarvitsevat runsaasti energiaa, esimerkiksi hermostossa ja lihaksissa. Mitokondrioiden toimintahäiriöt voivat johtaa monimuotoisiin oireisiin ja sairauksiin vaihdellen lievistä vakaviin. Monimuotoisuudesta huolimatta mitokondriotaudeilla on tiettyjä tyypillisiä oireita kuten kuulonalenema, diabetes ja ataksia. Tässä väitöstutkimuksessa on tutkittu perintötekijöitä potilailla, joilla mitokondriotaudeille tyypilliset oireet ovat alkaneet aikuisiällä. WFS1-geenin haitalliset mutaatiot aiheuttavat harvinaista hermoston rappeutumasairautta, jonka vastikään on esitetty liittyvän mitokondrioiden toimintahäiriöihin. Väitöstutkimuksessa tunnistettiin WFS1-geenin variantteja, joiden ei tiedetä aiheuttavan rappeutumasairautta, mutta jotka lisäävät kuulonaleneman ja diabeteksen riskiä. Tutkimuksessa osoitettiin myös WFS1-geenin muutosten altistavan ikäk

Väitös: Tietotekniset työkalut ennustamassa proteiinien toimintaa molekyylirakenteeseen perustuen15.8.2017 14:58Tiedote

Proteiinit muodostavat molekyylirakenteen, joka ohjaa jokaista elävää solua. Niiden monimutkainen rakenne edesauttaa kemiallisia reaktioita, jotka ovat tarpeen sekä solujen selviytymisessä että lisääntymisessä. Proteiinien kemiallisen koostumuksen, rakenteen ja toimintatarkoituksen ymmärtäminen on yksi perimmäisistä kysymyksistä molekyylibiologiassa ja biokemiassa.

Väitös: Orgaanisten valoa emittoivien komponenttien värinsäätö15.8.2017 14:48Tiedote

Väitöskirjatyössä kehitettiin orgaanisten valoa emittoivien transistoreiden (OLET) ja diodien (OLED) värinsäätöä. Työssä tehtiin kolmikerrosrakenteisia OLETeja, jotka kykenevät emittoimaan valoa kahdella värillä ja joiden emittointiväri on jännitesäädettävissä. OLEDien osalta toteutettiin kaksi erilaista värinsäätömenetelmää, joissa molemmissa hyödynnettiin kuumennusta pysyvän värinvaihdon aikaansaamiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme