Väitös: Muuttuvassa maailmassa tarvitaan muutosjoustavia vesihuoltopalveluita
Vesihuoltopalvelut ovat yhteiskuntien korvaamaton palvelu. Yli puolelta maailman väestöstä puuttuu kuitenkin toimiva sanitaatio ja lähes kolmasosalta turvallinen juomavesi. Lisäksi suurin osa maailman jätevesistä lasketaan ympäristöön puhdistamattomina ja vesihuollon infrastruktuurista merkittävä osa on ikääntynyttä ja vaatii uudistamista. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat luonnonkatastrofit ja äärimmäiset sääilmiöt voivat keskeyttää esimerkiksi vedenjakelun. Väestönkasvu ja nopea kaupungistuminen puolestaan lisäävät kysyntää ja kilpailua vedestä. Toisaalta autioituvilla maaseutualueilla vesihuoltopalveluiden tarjonta voi muuttua kannattamattomaksi.
Laura Inha tutki väitöstutkimuksessaan tekijöitä, jotka parantavat vesihuoltopalveluiden resilienssiä. Selventääkseen resilienssin merkitystä Inha vertaa sitä autolla ajamiseen.
– Kuvittele, että olet matkalla johonkin autolla. Auton pitää toimia, joten olet huollattanut sitä säännöllisesti ja maksanut siitä. Pelkkä auto ei kuitenkaan riitä saamaan sinua perille, sitä pitää osata myös ajaa, joten olet käynyt autokoulun. Ajaessasi noudatat liikennesääntöjä ja reagoit matkalla vaihtuviin olosuhteisiin, mutta käytökseesi saattaa myös vaikuttaa, minkälaisia neuvoja äiti ja isä antoivat, Inha taustoittaa.
Resilienssi on kaikkea tätä. Vastaavasti resilientit vesihuoltopalvelut edellyttävät toimivaa ja huollettua teknologiaa ja infrastruktuuria. Niitä ohjaamaan tarvitaan osaavia ihmisiä ja organisaatioita sekä lakeja, sääntöjä ja toimintatapoja. Toimintaa ja ohjausta tukevat puolestaan oikea-aikainen rahoitus sekä seuranta muuttuvasta ympäristöstä.
Syrjimättömyys on vesihuollon resilienssin perusta
Hallinnollisesta näkökulmasta vesihuoltopalveluiden turvaaminen edellyttää paikallisten olosuhteiden huomiointia, toimijoiden roolien selkeytystä ja yhteistyötä sekä eri tulevaisuusskenaariot huomioivaa strategista suunnittelua. Suunnittelua ja ennakointia helpottaa avoin data. Koulutuksella ja tiedotuksella voidaan puolestaan lisätä ymmärrystä muutoksista ja niiden vaikutuksista vesihuoltopalveluihin.
– Resilienssin perustana kaikkialla maailmassa on kuitenkin syrjimättömyys. Usein syrjimättömyydestä puhutaan kehittyvien maiden yhteydessä, mutta myös kehittyneemmissä maissa on huolehdittava, että esimerkiksi harvaan asutuilla maaseutualueilla tai kodittomilla on mahdollisuus vesihuoltopalveluihin, Inha toteaa.
Laura Inha on kotoisin Tampereelta ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen kaupungin ilmaston- ja ympäristöpolitiikan sekä Kestävä Tampere 2030 yksiköiden kehityspäällikkönä. Väitöstyönsä Inha on tehnyt Tampereen yliopiston Vesihuoltopalveluiden tutkimusryhmässä CADWES.
Diplomi-insinööri Laura Inhan vesihuoltotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Developing Policies for Resilient Water Services tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 kello 12 Rakennustalon auditoriossa RG202, Korkeakoulunkatu 5, 33720 Tampere. Vastaväittäjinä toimivat professori Sveinung Sægrov, Norwegian University of Science and Technology (NTNU) Norjasta ja professori Christelle Pezon, International Institute of Management, Conservatoire National des Arts et Métiers Ranskasta. Kustoksena toimii dosentti Tapio S. Katko Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Inha
040 768 0836
laura.inha@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme