Väitös: Natosta on muodostunut Suomelle keskeinen kansainvälisen yhteistyön kumppani
Merkittävin Suomen hallitusten ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”natoistumisen” ajanjakso sijoittuu 1990-luvun lopusta 2010-luvun alkupuolelle, jolloin sotilasliitosta muodostui Suomelle merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen viiteryhmä ja yhteistyökumppani. Tutkimuksessa on tunnistettu kolme keskeistä Natoa käsittelevää tarkastelunäkökulmaa ja ajanjaksoa, joiden kautta kuvataan Naton roolissa ja tehtävissä tapahtuneita muutoksia ja Suomen suhdetta sotilasliittoon.
- Eduskunnassa käydyissä Nato-keskusteluissa puolestaan painottuu Naton puolustuksellinen ulottuvuus ja kysymys Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, kertoo väitöskirjatutkija Iro Särkkä Helsingin yliopistosta.
Pragmaatikot suurin puhujaryhmä eduskunnassa
Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on tunnistettavissa neljänlaisia Nato-keskusteluun osallistuvia kansanedustajia. Näitä ovat puolestapuhujat, pragmaatikot, skeptikot ja vastustajat: heitä erottaa sekä erilainen suhtautuminen Natoon että erilainen Nato-retoriikka.
- Määrällisesti merkittävimmän puhujaryhmän eduskunnassa muodostavat pragmaatikot, joiden Nato-retoriikka on ollut lähimpänä hallituksen ajamaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, Särkkä sanoo.
Nato-keskustelun polarisoitumisesta puolestaan kertoo Naton puolestapuhujien ja vastustajien määrän kasvu tutkimusajanjaksolla, sekä näiden vahva jakautuminen puoluekannan mukaan oikeisto-vasemmistoakselilla.
Puolueiden Nato-kannat ovat muuttuneet myönteisemmiksi
Tutkimuksessa on myös kartoitettu kansanedustajien Nato-kantojen jakautumisessa tapahtuneita muutoksia puoluekohtaisesti. Tulokset osoittavat, että poliittisten puolueiden Nato-kannat ovat muuttuneet Nato-myönteisemmiksi 2000-luvun aikana. Nato-jäsenyyden tai mahdollisen Nato-option kannattajia on poliittisen eliitin keskuudessa enemmän kuin Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvia.
- Selkeimmin Naton puolesta ovat puhuneet Kokoomuksen ja kielteisimmin Vasemmistoliiton kansanedustajat. Keskustan ja Perussuomalaisten kansanedustajien keskuudessa on puolestaan ollut siirtymää selkeimmin kielteisemmistä kannoista myönteisempään ja pragmaattissävyisempään suuntaan, Särkkä toteaa.
Tutkimuksen lähdeaineistona on käytetty valtioneuvoston ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja ja niistä eduskunnassa käytyjen lähete- ja palautekeskustelujen Natoa käsitteleviä puheenvuoroja vuosina 1995-2017 (yli 900 puheenvuoroa).
’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’
VTM Iro Särkkä väittelee 23.8.2019 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Nato-retoriikka Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, Sali 107, Siltavuorenpenger 3 A.
Vastaväittäjänä on dosentti Hanna Ojanen, Helsingin yliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulu, ja kustoksena on professori Anne Maria Holli.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 121 (2019).
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Iro Särkkä
Puh. 050 494 3674
iro.sarkka@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme