Tampereen yliopisto

Väitös: Näyttöön perustuvien menetelmien pysyvä käyttöönotto vaatii muutoksia johtamiskäytäntöihin

Jaa

Näyttöön perustuvien menetelmien (engl. evidence-based practices, EBP) jalkauttaminen pysyväksi osaksi terveydenhuollon arkityötä on osoittautunut erityisen haastavaksi. Toivottua muutosta on kuitenkin mahdollista saavuttaa, kun käyttöönottohankkeissa ja organisaatioissa huomioidaan tietyt oleelliset tekijät. LL Lars Lindholm tutki väitöskirjassaan kahden uuden hoitomenetelmän käyttöönottoa ja totesi, että uusien menetelmien pysyvä käyttö voitaisiin varmistaa johtamisjärjestelmää muuttamalla.

Lars Lindholm. Kuva: Timo Lamminaho, Studio Väläys
Lars Lindholm. Kuva: Timo Lamminaho, Studio Väläys

Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotolla pyritään parantamaan terveydenhuollon vaikuttavuutta ja laatua. Tavoite on kirjattu myös meneillään olevaan valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen. Hankkeet menetelmien käyttöönottamiseksi kohtaavat usein monenlaisia vastuksia. Saavutetut tulokset usein myös kuihtuvat ajan myötä.

Masennustalkoot II -depression hoidon tutkimus- ja kehittämishanke (MT II -hanke) toteutettiin psykiatrian klinikassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2009–2013. Painopiste oli avohoidossa, mutta myös yksi sairaalaosasto osallistui hankkeeseen.

MT II -hankkeessa oli kaksi haaraa: 1) kahden näyttöön perustuvan lyhytpsykoterapeuttisen hoitomenetelmän käyttöönotto eli implementointi ja 2) näiden menetelmien arkivaikuttavuustutkimus (engl. effectiveness). Implementoivat menetelmät olivat käyttäytymisen aktivointi depression hoitoon ja motivoiva haastattelu täydentämään hoitoa, jos potilaalla todettiin lisäksi merkittävää päihteiden käyttöä.

— Väitöskirjassani tarkastelen nimenomaan MT II -hankkeen ensisijaista haaraa, hoitomenetelmien implementointia. Millaisia strategioita käytettiin ja mitä niillä saavutettiin? Tutkimukseni yleisenä tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka auttaisi kehittämään tulevia vastaavia hankkeita ja terveydenhuollon johtamiskäytäntöjä, Lindholm täsmentää.

Hankkeessa koulutettiin varsin kattavasti osallistuneiden yksiköiden hoitotyötä tekevät työntekijät. Viimeiset tutkimuskyselyt tehtiin 4–5 kuukautta hankkeen päättymisen jälkeen. Noin kolmannes työntekijöistä käytti menetelmiä työssään vielä hankkeen päättymisen jälkeen, tosin selvästi vähemmässä määrin kuin olisi voinut olettaa heidän tavanomaisen potilaskuntansa perusteella.

MT II -hankkeessa käytettiin tehokkaiksi tiedettyjä koulutusmenetelmiä. Sen sijaan hankkeesta puuttuivat ylläpitostrategiat, jotka olisivat varmistaneet menetelmien jatkuvuuden myös hankkeen päättymisen jälkeen.

— Niin MT II -hankkeessa kuin monessa vastaavassa hankkeessa maailmalla on jouduttu toteamaan, että henkilökunnan vaihtuvuus ”yllättävästi” hävittää menetelmäosaamista työryhmistä hankkeiden päättymisen jälkeen, Lindholm pohtii.

Osana implementaatiohankkeita on suositeltavaa suunnitella ja toteuttaa organisaation rakenteellisia uudistuksia, jotka on tarkoitettu ylläpitämään käyttöön otettuja näyttöön perustuvia menetelmiä.

— Esimerkiksi johtamisjärjestelmiin kannattaisi sisällyttää rutiiniluonteisia menettelyjä, jotka ohjaavat lähijohtajia varmistamaan menetelmien käyttöä työryhmissään. Myös henkilökunnan vaihtuessa uusille työntekijöille tulisi olla valmis koulutuspolku niiden menetelmien pariin, jotka organisaatio on määritellyt osaksi palveluvalikoimaansa, Lindholm sanoo.

Ähtäriläinen Lars Lindholm on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1993 Turun yliopistosta sekä yleislääketieteen erikoislääkäriksi 2003 ja psykiatrian erikoislääkäriksi 2013 Tampereen yliopistosta. Tällä hetkellä hän työskentelee erikoislääkärinä psykiatrian toiminta-alueella Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.

Lääketieteen lisensiaatti Lars Lindholmin psykiatrian alaan kuuluva väitöskirja Improving Programmes of Implementing Evidence-Based Practices in Health Care: The Case Study of a Real-world Programme of Two Evidence-Based Practices tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 14.1.2022 klo 13.00 alkaen. Väitöstilaisuus järjestetään Seinäjoella Terveysteknologiakeskus Mediwestin auditoriossa, Koskenalantie 16, Seinäjoki. Vastaväittäjänä toimii professori Minna Kaila Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Olli Kampman Tampereen yliopistosta.

Väitöstutkimus on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lars Lindholm
lars.lindholm@fimnet.fi

Kuvat

Lars Lindholm. Kuva: Timo Lamminaho, Studio Väläys
Lars Lindholm. Kuva: Timo Lamminaho, Studio Väläys
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Psykiatrian on palattava juurilleen – ihminen kiinnostuksen kohteeksi oireiden sijaan17.1.2022 10:34:21 EET | Tiedote

Psykiatriset erikoisalat eivät houkuttele tällä hetkellä nuoria lääkäreitä. Toisin oli muutama vuosikymmen sitten. Nykypsykiatria pyrkii arvostetuksi osaksi lääketiedettä korostamalla oirekeskeistä diagnostiikkaa ja näyttöön perustuvia vuokaavioita hoidon kulusta. On epäilty, että kärsivä ihminen yksilöllisine tarpeineen on unohtumassa ja jää näkemättä muuna kuin oirekimppuna. Psykiatria loittonee ihmistieteisiin nojaavasta perustastaan. LL Enikö Éva Savander tutki väitöstyössään, olisiko paluu potilaskeskeiseen ongelmien ja hoidon tarpeen arviointiin julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa avohoidossa vielä mahdollista.

Väitös: Uudet anturit tekevät pehmoroboteista älykkäämpiä17.1.2022 10:01:28 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Anastasia Koivikko tutki väitöskirjassaan uusia pehmorobottien antureiden ja tarttujien valmistusmenetelmiä. Robotteja, jotka on valmistettu pehmeistä materiaaleista, kutsutaan pehmoroboteiksi. Niiden pehmeys tekee niiden käytöstä turvallisempaa ihmisten lähellä, sillä ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen. Näihin robotteihin tarvittavien osien, kuten antureiden, tulee olla myös pehmeitä, jotta robotin pehmeys ei kärsisi.

Hoitajat suhtautuvat yhä myönteisemmin hoivarobotiikkaan13.1.2022 14:46:43 EET | Tiedote

Hoitajien asenteet etähoidossa sovellettavaa robotiikkaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tieto käy ilmi tuoreesta Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä VTT:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vanhushoivan työntekijöiden asenteita robottien käytöstä etähoidossa. Neljässä vuodessa tapahtunutta asennemuutosta tutkijat selittävät sillä, että robotiikka ymmärretään yhä useammin hoitotyön ja työntekijän omien arvojen mukaiseksi.

Väitös: Lasten silmänliiketutkimuksista saatiin toistettavia tuloksia, mutta niiden ennustearvo jäi epäselväksi11.1.2022 12:04:42 EET | Tiedote

Vauvan näönvarainen tarkkaavaisuus alkaa kehittyä aiemmin kuin monet motoriset ja kielelliset taidot. Sen vuoksi näönkäytön tutkiminen voi tarjota tavan arvioida lapsen kehitystä jo elämän alkutaipaleella. FM Juha Pyykkö tutki väitöskirjassaan silmänliikeseurannan ja myöhemmän kehityksen yhteyttä Malawin maaseudulla väestössä, joka on aliedustettu kehityspsykologisessa tutkimuksessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme