Oulun yliopisto

Väitös: Nuorten ja nuorten aikuisten kokema yksinäisyys on negatiivinen, moniulotteinen ja elämänkulussa aaltoileva kokemus

Jaa

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin Pohjois-Suomessa syntyneiden nuorten ja nuorten aikuisten yksinäisyyden kokemuksia ja siihen liittyviä tekijöitä. Tulosten mukaan yksinäisyys on moniulotteinen ja negatiivinen kokemus. Tutkimuksessa havaittiin, että 15–16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien kokema yksinäisyys oli yhteydessä esimerkiksi surullisuuden ja masentuneisuuden tunteisiin, elämään tyytymättömyyteen, koulukiusatuksi tulemiseen ja itsensä tahalliseen vahingoittamiseen. Tutkimus osoitti myös, että kokemuksen syvyys, vakavuus ja merkitys aaltoili elämänkulussa lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen muodostaen kuusi erilaista kehityskaarta. Vakavakin yksinäisyys saattoi lieventyä ja loppua.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti vaikea pitkäkestoinen yksinäisyys oli seurausta usein jo kouluiässä alkaneesta yhtäaikaisten negatiivisten kokemusten kasautumisesta ja toisiinsa kietoutumisesta. Yksinäisyyttä kokeva piti henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja sosiaalisia taitojaan syynä yksinäisyydelleen sekä koki erilaisuutta, ulkopuolisuutta ja kuulumattomuutta. Samanaikaisesti yksinäisyyden kokemusta aiheutti ja syvensi vastavuoroisten ystävyyssuhteiden puute, muiden taholta tapahtunut huono kohtelu, kuten koettu ulkopuolelle sulkeminen, kouluväkivalta sekä erilaiset ongelmat perhesuhteissa. Näistä tekijöistä muodostui vaikeutuva yksinäisyyden kierre, joka kaikkein vakavimmillaan johti itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Tutkimuksessa tulkittiin, että vaikeampaa yksinäisyyttä kokeva nuori usein erosi muista nuorista siinä, että hän ei toteuttanut, seurannut tai esittänyt normatiivista eli kulttuurisesti hyväksyttyä ja totuttua tyttöyttä tai poikuutta, feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta.

Tulosten mukaan nuoressa aikuisuudessa yksinäisyyttä syvensi normatiiviseen elämänkulkuun liitetyt seikat. Nuori aikuinen vertasi omaa elämäntilannettaan toisten saman ikäisten elämäntilanteeseen ja koki tyytymättömyyttä. Läheisen vastavuoroisen ystävyyssuhteen lisäksi parisuhteen, perheen ja omistusasunnon puuttuminen syvensi yksinäisyyden kokemusta. Toisaalta yksinäisyyttä saatettiin kokea myös seurassa tai parisuhteessa.

Monimenetelmällisen neljästä englanninkielisestä tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osiosta muodostuvan tutkimuksen aineisto muodostui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 -tutkimusohjelmassa kerätystä kyselylomakeaineistosta, johon yli 7300 Pohjois-Suomessa syntynyttä 15–16-vuotiasta nuorta vastasi vuosina 2001-2002. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin vuonna 2013 27–28-vuotiaita nuoria aikuisia, jotka olivat vastanneet nuorten kyselylomakkeessa olleensa erittäin yksinäisiä. Haastattelututkimuksen tulokset monin osin vahvistivat, rikastivat ja selvensivät kyselylomaketutkimuksissa tehtyjä löydöksiä.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan ehdottaa erilaisia yksinäisyyttä lieventäviä toimenpiteitä. Huomio tulisi kiinnittää yksinäisyyden varhaiseen ennaltaehkäisyyn tukemalla perheitä, kitkemällä kouluväkivaltaa, vahvistamalla lasten ja nuorten tervettä itsetuntoa, kehittämällä sosiaalisia taitoja, painottamalla toisten kunnioittamisen ja tasa-arvoisen kohtelun merkitystä sekä tukemalla myötätunnon kehitystä. Myös sosiaalisen median mahdollisuudet yksinäisyyden lievittämiseen nousivat tutkimuksessa esille.

---

Filosofian maisteri Anna Rönkä väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 30.6.2017. Nais- ja sukupuolentutkimuksen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Experiences of loneliness from childhood to young adulthood. Study of the Northern Finland Birth Cohort 1986 (Yksinäisyyden kokemukset lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 -tutkimus). Vastaväittäjänä toimii dosentti Sanna Aaltonen Nuorisotutkimusseura ry:stä ja kustoksena dosentti Vappu Sunnari Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kaljusensalissa (KTK112) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Anna Rönkä

Syntymäaika ja -paikka:
1985, Oulu

Tiedekunta ja yksikkö:
Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatuksen arvot, aatteet ja yhteiskunnalliset konteksit -tutkimusryhmä

Väittelijän yhteystiedot:
puh. 050 490 2210, anna.r.ronka@oulu.fi

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1594-5

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Hyvä fyysinen kunto suojaa sydäntä11.12.2017 10:03Tiedote

Arvostetussa Medicine & Science in Sports & Exercise-lehdessä julkaistu oululainen tutkimus osoittaa, että fyysinen kunto on tärkeämpi sydäntä suojaava tekijä kuin kehon rasvan määrä tai fyysinen arki-aktiivisuus. Tulokset viittaavat siihen, että elintapamuutoksissa tulisi ensisijaisesti keskittyä fyysisen kunnon parantamiseen sydänterveyden edistämiseksi. Toki fyysistä kuntoa voidaan kohottaa lisäämällä arki-aktiivisuutta, jolla on myös fyysisestä kunnosta riippumattomia vaikutuksia sydänterveyteen.

Oulun yliopisto selvittämään ikiroudan sulamisen terveysvaikutuksia7.12.2017 01:00Tiedote

Oulun yliopisto on mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa ryhdytään selvittämään ihmisten ja ympäristön vuorovaikutusta ikiroudan peittämillä rannikkoalueilla. EU -rahoitteisessa Nunataryuk -projektissa tutkitaan, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa herkkään ympäristöön, sulattaa ikiroutaa, nostaa merenpintaa ja kuinka muutokset vaikuttavat ihmisten elinkeinoihin, terveyteen ja yhteisöihin. Tutkimusalueina ovat Pohjois-Amerikka, Grönlanti ja Huippuvuoret sekä Itä-Siperia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme