Väitös: Nuorten liikkuvuus Euroopan unionin sisällä usein kuviteltua raadollisempaa
Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa on tarkasteltu tilanteita, joissa nuoret yliopistokoulutetut eurooppalaiset muuttavat toiseen EU-maahan tavoitteenaan löytää koulutustaan, osaamistaan ja kutsumustaan vastaavaa työtä, mutta päätyvätkin ehdoiltaan heikkoihin ja lyhytaikaisin työsuhteisiin.
Tutkimuksessa kerättiin harvinainen aineisto aiheesta, jota on aiemmin tutkittu vähän. Väitöstä varten haastateltiin Brysseliin Suomesta, Tanskasta, Italiasta ja Espanjasta muuttaneita korkeakoulutettuja nuoria aikuisia.
- Hätkähdyttävintä haastateltavien kertomuksissa oli kaikille elämän osa-alueille levittäytyvä epävarmuus. Moni nuorista aikuisista kertoo sinnitelleensä kuukausia tai jopa vuosia jaksamisensa äärirajoilla ja vailla varmuutta toimeentulostaan, väitöskirjatutkija Anna Simola sanoo.
Työntekijöiden hyväksikäyttö voi yllättää pohjoismaalaiset
Tutkimus nostaa esiin, kuinka työnantajat käyttävät hyväkseen työhönsä intohimoisesti suhtautuvien nuorten joustavuutta ja valmiutta työskennellä pienellä tai jopa olemattomalla palkalla. Nuorten työntekijöiden hyväksikäyttö saattaa yllättää varsinkin pohjoismaalaiset liikkujat, joiden kotimaassa käytännöt eivät välttämättä ole yhtä raadollisia.
Eräs suomalaisista haastateltavista kuvasi kokemustaan kansainvälisen työnantajan palveluksessa näin: ”Menin koko ajan pätkäsopimuksella, että se oli tietysti jatkuvasti semmosta että me voidaan heittää sut ulos jos sä et performoi… et sun pitää koko ajan tehdä tosi, tosi täysillä ja yli omien rajojesi tavallaan.”
EU-kansalaiset saaneet määräyksen poistua maasta
Myös EU-kansalaisten oikeuksien ehdollisuus yllättää monet nuoret liikkujat. Vapaa liikkuvuus on vuosikymmeniä ollut yksi EU-kansalaisten parhaiten tuntemista ja eniten arvostamista oikeuksista. Vapaan liikkuvuuden kansalliset käytännöt ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Väitöstutkimuksen mukaan lukuisat EU-maat ovat alkaneet tulkita EU-lainsäädäntöä aiempaa rajoittavammin. Pidempiaikaiseen oleskeluun vaaditaan nykyään useammin vakaa työpaikka ja toimeentulo. Belgiassa tuhannet EU-kansalaiset ovat saaneet määräyksen poistua maasta, koska he eivät ole pystyneet esittämään kriteerit täyttävää työsopimusta. Sosioekonomisen aseman korostuminen oikeuksien kriteerinä tarkoittaa, että nuoret ovat erityisen alttiita joutamaan näiden käytäntöjen kohteeksi.
- Vaikka karkotettujen joukossa Itä- ja Etelä-Euroopasta muuttaneet ovat yliedustettuina, haastateltujeni joukossa on myös suomalaisia, jotka oli määrätty poistumaan maasta elleivät he löytäisi työtä kolmen kuukauden sisällä, Simola kertoo.
Poistumismääräyksen saaneet ja viranomaisia karkotuksen pelossa vältelleet henkilöt elivät vailla lakisääteistä asemaa ja sosiaaliturvaa. Tämä oli omiaan kaventamaan entisestään heidän mahdollisuuksiaan etsiä toiveitaan vastaavaa työtä. Monet ottivatkin vastaan ’mitä tahansa’ työtä sen sisältöön tai työehtoihin katsomatta.
Liikkuvuuspolitiikka ristiriidassa käytännön kanssa
Tutkimuksen mukaan jäsenmaiden harjoittama politiikka rikkoo periaatetta, jonka mukaan kaikkien EU-kansalaisten tulisi voida kilpailla eurooppalaisilla työmarkkinoilla tasavertaisista lähtökodista.
- Samalla se on voimakkaassa ristiriidassa myös EU:n virallisen liikkuvuuspolitiikan kanssa, joka kannustaa nuoria EU-kansalaisia hyödyntämään liikkuvuusmahdollisuuksia ’työllistettävyytensä’ nimissä. EU-liikkuvuuden rankka todellisuus paljastuukin usein vasta paikan päällä, Simola toteaa.
Koulutettujen nuorten työntekijöiden asema eurooppalaisilla työmarkkinoilla on pitkään ollut vaikea. Tutkimus käy läpi, millaisista syistä kunnianhimoiset nuoret EU-kansalaiset mukautuvat ankariin työskentely- ja elinolosuhteisiinsa, ja millaisia seurauksia tällä on heidän työurilleen ja hyvinvoinnilleen.
************************************
YTM Anna Simola väittelee 23.6.2021 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirjan otsikko on Passionate Mobile Citizens or Precarious Migrant Workers? Young EU Migrants, Neoliberal Governance and Inequality within the Free Movement Regime. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Live stream https://helsinki.zoom.us/j/64071513368
Vastaväittäjänä on professori Bridget Anderson, University of Bristol, ja kustoksena on professori Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja on elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/330519.
Väittelijän yhteystiedot:
Anna Simola
anna.simola@helsinki.fi
Puh. +32488908872
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme