Tampereen yliopisto

Väitös: Oppia aikuisille modernisoituvissa kaupunkiyhteiskunnissa

Jaa

Aikuiskoulutus tavoittaa nykyään huomattavan osan Pohjoismaiden väestöstä ja on koulutuspolitiikan keskeinen osa-alue. Aikuiskasvatuksen instituutioiden muotoutuminen alkoi kuitenkin 1800-luvulla yksityisen aloitteellisuuden pohjalta ja paikallisen rahoituksen turvin. Filosofian maisteri Kirsi Ahosen väitöstutkimus valottaa myös modernisaation erilaisia ilmentymiä, jotka vauhdittivat kehitystä Ruotsissa ja Suomessa, sekä uusien instituutioiden vaikutuksia opin saannin mahdollisuuksiin ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kirsi Ahonen. (Kuva: Rasa Slivinskaite).
Kirsi Ahonen. (Kuva: Rasa Slivinskaite).

Kirsi Ahonen keskittyi tutkimuksessaan paikallistasolle. Se mahdollisti koulutusinnovaatioiden synty- ja vakiintumisprosessien asettamisen konkreettiseen yhteiskunnalliseen kehykseen. Kohteena oli kolme vapaan sivistystyön instituutiota 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle: Göteborgin ja Tampereen työväenopistot sekä Göteborgissa järjestetyt akateemiset yleisöluennot.

– Tutkitut prosessit ulottuvat aloitteentekijöiden ideoista aina sivistyslaitosten luonteeseen, asemaan paikkakunnalla ja opiskelijakunnan koostumukseen. Tällaista ruohonjuuritason aatehistoriaa ja aloitteiden tuloksia yhdistävää tutkimusta aikuiskasvatuksesta ei ole juuri tehty, Ahonen kertoo.

Aikuiskasvatuksen uranuurtajat pyrkivät vastaamaan kotikaupunkiensa sivistys- ja koulutustarpeisiin. Hankkeita yhdisti tiedon merkityksen kasvu. Tutkimus osoitti, että aloitteentekijöiden tavoitteena oli myös edistää omia aatteellisia tai poliittisia intressejään sivistystyön avulla. Kimmokkeina olivat kansalaisten muuttuva rooli, ajankohtaiset kysymykset naisten ja työläisten oikeuksista tai uskonnonvapauden tavoittelu.

Uudet instituutiot toivat sivistystyön piiriin ryhmiä, joiden opintiellä oli esteitä ajan koulutusjärjestelmässä. Työväenopistojen iltaopinnot alkeiskursseineen ja yleissivistävine luentoineen mahdollistivat työssäkäyville nuorille ja aikuisille perustaitojen tai lisäopin hankkimisen.

– Työväestölle suunnatun opetuksen kykyä saavuttaa kohderyhmänsä on joskus epäilty, mutta Göteborgin ja Tampereen työväenopistot onnistuivat tässä. Tampereella opiskelijat eivät myöskään olleet pelkästään paremmassa asemassa olevia käsityöläisiä ja ammattitaitoisia työläisiä, Ahonen toteaa.

Akateemiset luennot Göteborgissa puolestaan raottivat tieteellisen opetuksen ovia niille, joilta tiukat sisäänpääsyvaatimukset estivät yliopisto-opinnot.

– Nämä luennot ovat esimerkki siitä, että aikuiskasvatusta ei suunnattu pelkästään oppimattomalle kansalle vaan myös kouluja käyneelle keskiluokalle.

Naiset olivat tärkeä kohderyhmä, ja he myös osallistuivat näihin vapaan sivistystyön opintoihin.

Tampereella työväenopisto pystyi edistämään aktiivista kansalaisuutta. Huomattava osa kaupungin luottamustehtävissä 1920-luvun alussa ja 1930-luvun lopussa toimineista oli opiskellut työväenopistossa. Opisto loi edellytyksiä kansalaistoiminnassa tärkeiden tieto- ja taitoresurssien sekä sosiaalisten resurssien muodostumiselle. Edellisiä karttui luennoista ja käytännöllisestä opetuksesta. Jälkimmäisiä puolestaan kehittyi suunniteltujen, opiskelijoiden aktiivisuutta korostaneiden opetusjärjestelyjen avulla sekä opiskelun ja opistolaisten seuraelämän sivutuotteena.

Filosofian maisteri Kirsi Ahosen historian alaan kuuluva väitöskirja Sharing the Treasure of Knowledge. Nineteenth-Century Nordic Adult Education Initiatives and Their Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 1.4.2022 klo 12 alkaen Pinni B -rakennuksen salissa 1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jan Löfström Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Mervi Kaarninen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Kuvat

Kirsi Ahonen. (Kuva: Rasa Slivinskaite).
Kirsi Ahonen. (Kuva: Rasa Slivinskaite).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Liikkuvien työkoneiden sähköistämiseen tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua, analyysia ja bisnesajattelua17.5.2022 13:00:00 EEST | Tiedote

Liikkuvien työkoneiden sähköistäminen tähtää niiden hiilidioksidipäästöjen nollaamiseen. Alan teollisuudelle sähköistäminen tarkoittaa esimerkiksi koneiden tehonsiirtojärjestelmien ja osittain myös rakenteiden suunnittelua täysin uusiksi. Tampereen yliopiston ja LUT-yliopiston tutkijat kehittävät liikkuviin työkoneisiin hybridi- ja sähköisiä tehonsiirtoratkaisuja osana laajaa yritysten ja verkostojen yhteisinnovaatiohanketta.

Tutkijat ja teatteriammattilaiset kehittävät livetiedekonseptia Tampereella17.5.2022 09:40:30 EEST | Tiedote

Selittävä tekijä: Ihmistieteellinen tutkimus ja tutkijat lavalla on yhteiskunta- ja humanististen tieteiden tutkimustuloksia yleistajuistavan uuden live-tiedekonseptin työnimi. Hankkeessa kehitettävä livetiedekonsepti nostaa elävän yleisön eteen tutkijat, tutkimustulokset, mutta myös tutkimushaastateltavat. Lisäksi esityksessä voi olla näyttelijöiden esittämiä kohtauksia ja muita ohjelmanumeroita.

Kutsu: Seminaari luotaa viestintätieteitä ja juhlistaa Kaarle Nordenstrengin akateemista uraa11.5.2022 13:24:30 EEST | Tiedote

Tampereen yliopisto järjestää Communication Studies Locally and Globally (Tiedotusoppia paikallisesti ja kansainvälisesti) -seminaarin viime kesänä 80 vuotta täyttäneen emeritusprofessori Kaarle Nordenstrengin kunniaksi. Seminaarissa tarkastellaan suomalaisen viestintätieteellisen tutkimuksen paikkaa kansainvälisellä viestintätutkimuksen kentällä ja keskustellaan viestintätieteiden tulevaisuudesta. Seminaari pidetään perjantaina 13.5.2022.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme