Oulun yliopisto

Väitös: Otsalohkodementian diagnostiikka vaatii laajaa neuropsykologista selvittelyä

Jaa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että otsalohkodementian tunnistamiseen tarvitaan laajaa neuropsykologista tutkimusta ja käyttäytymisen muutosten järjestelmällistä arviointia.

Otsalohkodementian oireet puhkeavat usein jo myöhäisessä keski-iässä, ja se onkin Alzheimerin taudin jälkeen yleisin työikäisten dementiaa aiheuttava sairaus. Taudin keskeisiä oireita ovat käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat. Sairastunut saattaa muuttua apaattiseksi ja välinpitämättömäksi tai impulsiiviseksi ja estottomaksi. Tiedonkäsittelyn ongelmista korostuu toiminnan sujuvuuden ja joustavuuden heikentyminen, joka voi arjessa näkyä esimerkiksi aloitekyvyttömyytenä ja epäjärjestelmällisyytenä. Sen sijaan uuden oppimisen vaikeudet ja lähimuistin ongelmat, jotka tyypillisesti liitetään muistisairauksiin ja etenkin Alzheimerin tautiin, ovat otsalohkodementiassa selvästi vähäisempiä.

Muistisairauksiin liittyvissä tutkimuksissa otsalohkodementia on jäänyt varsin vähälle huomiolle. Otsalohkodementian erottaminen erityisesti Alzheimerin taudista ja toisaalta psykiatrisista sairauksista voi olla haastavaa. Väitöstutkimuksessa pyrittiin löytämään kliiniseen käyttöön soveltuvia neuropsykologisia menetelmiä, joista on hyötyä otsalohkodementian varhaisessa tunnistamisessa. Neuropsykologisella tutkimuksella kartoitetaan yksilön tiedonkäsittelytoimintoja sekä käyttäytymisen piirteitä.

Laajan neuropsykologisen tutkimuksen perusteella löydettiin eroavaisuuksia otsalohkodementiaa ja Alzheimerin tautia sairastavien tiedonkäsittelyyn liittyvissä vaikeuksissa. Sen sijaan perusterveydenhuollossa yleisesti käytetyn muistiseulan (CERAD-tehtäväsarja) kyky erotella näitä sairausryhmiä toisistaan oli rajallinen. Otsalohkodementiaa sairastavat kuitenkin suoriutuivat CERAD-tehtäväsarjan viivästetyn mieleenpalautuksen osioissa Alzheimerin tautia sairastavia paremmin. Aivan otsalohkodementian varhaisvaiheessa suoriutuminen CERAD-tehtäväsarjassa voi olla jopa normaalia.

Käyttäytymisen ja luonteen muutoksien kartoittaminen potilaan läheisen täyttämän, erityisesti otsalohkodementian oireisiin suunnatun kyselylomakkeen (FBI-mod) avulla todettiin hyödylliseksi otsalohkodementian diagnostiikassa.

Otsalohkodementian tunnistaminen perusterveydenhuollossa on haastavaa, ja osa potilaista ohjautuu aluksi psykiatriseen hoitoon käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutosten vuoksi. Myöhäisessä keski-iässä alkavista etenevistä luonteen muutoksista ja samanaikaisista tiedonkäsittelyn ongelmista kärsivien kohdalla pitäisikin huomioida otsalohkodementian mahdollisuus. Nämä henkilöt tulisi ohjata erikoissairaanhoitoon neurologisiin ja neuropsykologisiin tutkimuksiin taustalla mahdollisesti piilevän muistisairauden tunnistamiseksi.

Tuore väitöstutkimus tuo uutta tietoa perusterveydenhuollossa runsaasti käytössä olevan CERAD-tehtäväsarjan sekä otsalohkodementian käytösoireisiin suunnatun FBI-mod-kyselyn hyödyistä tämän vaikeasti tunnistettavan tautiryhmän diagnostiikassa. Lisäksi tutkimus lisää tietoa otsalohkodementiaa sairastavien tiedonkäsittelyyn ja käyttäytymiseen liittyvistä erityispiirteistä.

---

Psykologian maisteri Noora-Maria Suhonen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 8.9.2017. Neurologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Cognitive and behavioral characteristics of frontotemporal lobar degeneration (Kognitiiviset ja käyttäytymiseen liittyvät muutokset otsa-ohimolohkorappeumissa). Vastaväittäjänä toimii dosentti Marja Hietanen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Anne Remes. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 8 (Kajaanintie 50) kello 12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

noora.suhonen@ppshp.fi
050 346 0928

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: DLBCL, primaari ja sekundaari keskushermostoilmentymä, hoito ja ennaltaehkäisy17.11.2017 14:14Tiedote

Väitöstutkimuksessa arvioitiin primaarin aivolymfooman (PCNSL) hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta tavanomaisella yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla, sekä analysoitiin OYS:ssa vuonna 2007 käyttöönotetun veriaivoesteen aukaisuhoidon avulla ensi-tai toisessa linjassa hoidetut aivolymfoomapotilaat. Lisäksi arvioitiin sekundaarisen aivolymfooman (SCNSL) ilmaantuvuutta korkean uusiutumariskin diffuusia suurisoluista b-solulymfoomaa sairastavilla potilailla, jotka saivat joko tavanomaista immunokemoterapiaa tai siihen kombinoitua keskushermostoon suunnattua profylaksiahoitoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme