Tampereen yliopisto

Väitös: Psykoterapia on taitavaa toimintaa kielipelissä

Jaa

Psykoterapia on kielellistä toimintaa. Se, mitä näemme psykoterapiassa tapahtuvan, ja mitä näemme psykoterapeutin tekevän, riippuu pitkälti siitä, miten ymmärrämme kielen ja sen merkityksellisyyden. FM Petri Myllyniemi tarkastelee Tampereen yliopistossa tarkastettavassa filosofian alan väitöskirjassaan psykoterapiaa myöhemmän Wittgensteinin näkökulmasta merkityksen käsitteen kautta. Esiin nousee kuva hoitomuodosta, joka on ymmärrettävissä psykoterapeutin taitavana toimintana kielipelissä.

Petri Myllyniemi. Kuva: Johanna Kestilä
Petri Myllyniemi. Kuva: Johanna Kestilä

Psykoterapia on lääketieteellisesti todennettu hoitomuoto. Yhtenevät tulokset laajoissa tutkimuksissa osoittavat, että 80 prosenttia psykoterapeuttista hoitoa saaneista potilaista voivat paremmin kuin ne, jotka eivät ole psykoterapeuttista hoitoa saaneet. Psykoterapeutin toiminta ei kuitenkaan Myllyniemen työssä kuvaudu analogisena sille, mitä lääkäri tekee.

—Wittgensteinin ajattelun valossa esiin nousee kuva hoitomuodosta, joka on ymmärrettävissä enemmänkin kanssaihmisyyden perspektiivistä vuorovaikutustilanteena.  Tällöin se on tarkasteltavissa psykoterapeutin ammatillisesti taitavana toimintana kielipelissä. Tämä näkökulma kiertyy merkityksen käsitteen ympärille.

Erilaisia psykoterapiamuotoja on jo yli 400. Keskustelu eri terapiamuotojen paremmuudesta on käynyt välillä kiivaanakin. Silti ne näyttävät kaikki pitkällä aikavälillä auttavan ihmisiä keskimäärin yhtä paljon.

—Tilanteen ymmärtämiseksi terapiamuodon teoriataustan roolia on syytä tarkastella eri tavoin kuin esimerkiksi lääketieteellistä teoriaa tarkasteltaisiin. Tähän myöhemmän Wittgensteinin ajattelu tarjoaa työvälineen. Tästä näkökulmasta terapiamuodon teoriataustaa voi tarkastella ikään kuin terapeutin käytössä olevana hermeneuttisena työkalupakkina, jolla yhteistyössä asiakkaan kanssa voidaan tavoitella uudenlaista jaettua ymmärtämisen kokemusta asiakkaan tilanteesta, Myllyniemi sanoo.

Jos psykoterapiaa tarkastellaan Wittgensteinin myöhemmissä teksteissä esiin nousevan ajattelun valossa, näyttävät myös monet psykoterapian kiistakysymyksistä häviävän. Esiin nousee kuva psykoterapiasta, joka tulee ymmärretyksi ensisijaisesti vuorovaikutustilanteena. Tällöin se on enemmän sukua ihmisten väliselle arkiselle kanssakäymiselle kuin lääketieteelliselle hoidolle.

—Tilannetta kuvaamaan soveltuu erinomaisesti Wittgensteinin ajatus jaetusta elämänmuodosta nousevista kielipeleistä, joiden puitteissa merkitykset rakentuvat ja muuttuvat myös terapiatilanteessa terapeutin taitavan toiminnan avulla.

Filosofian maisteri Petri Myllyniemen filosofian alaan kuuluva väitöskirja Parantava puhe kielipelinä – Myöhäiswittgensteinilainen näkökulma psykoterapiaan tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 18.12.2021 kello 12.00 alkaen. Paikkana on Pinni B -rakennuksen auditorio 1096, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hannes Nykänen Åbo Akademista. Kustoksena toimii dosentti Jani Hakkarainen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Petri Myllyniemi
petri.myllyniemi@tuni.fi

Kuvat

Petri Myllyniemi. Kuva: Johanna Kestilä
Petri Myllyniemi. Kuva: Johanna Kestilä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Rasvakudoksen kantasolut edistävät aivohalvauksesta palautumista solu- ja eläinmalleissa11.8.2022 15:48:41 EEST | Tiedote

Kantasolut ovat lupaava hoitomuoto sairauksiin, joihin ei ole vielä tehokasta hoitomuotoa, kuten aivohalvaukseen. Miia Juntunen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan rasvakudoksen kantasoluterapian turvallisuutta ja tehokkuutta aivohalvauksesta palautumisessa sekä solu- että eläinmallein. Tulokset osoittivat, että rasvakudoksen kantasoluterapia edisti aivohalvauksesta palautumista.

Väitös: Lasten ja nuorten kiireellisestä sijoituksesta päättäminen on sosiaalista tietotyötä11.8.2022 12:06:26 EEST | Tiedote

Suomalaisessa lastensuojelussa sosiaalityöntekijä päättää lapsen kiireellisestä sijoituksesta kodin ulkopuolelle, jos lapsen todetaan olevan välittömässä vaarassa tai asiasta on vahva epäily. Päätöksenteko on jo lähtökohtaisesti haastavaa, ja päätöksiä joudutaan usein tekemään kiireessä ja puutteellisen tiedon varassa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Lamponen tutki väitöskirjassaan, miten sosiaalityöntekijät tekevät näissä tilanteissa arvion ja päätöksen kiireellisen sijoituksen tarpeesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme