Tampereen yliopisto

Väitös: Psykoterapia on taitavaa toimintaa kielipelissä

Jaa

Psykoterapia on kielellistä toimintaa. Se, mitä näemme psykoterapiassa tapahtuvan, ja mitä näemme psykoterapeutin tekevän, riippuu pitkälti siitä, miten ymmärrämme kielen ja sen merkityksellisyyden. FM Petri Myllyniemi tarkastelee Tampereen yliopistossa tarkastettavassa filosofian alan väitöskirjassaan psykoterapiaa myöhemmän Wittgensteinin näkökulmasta merkityksen käsitteen kautta. Esiin nousee kuva hoitomuodosta, joka on ymmärrettävissä psykoterapeutin taitavana toimintana kielipelissä.

Petri Myllyniemi. Kuva: Johanna Kestilä
Petri Myllyniemi. Kuva: Johanna Kestilä

Psykoterapia on lääketieteellisesti todennettu hoitomuoto. Yhtenevät tulokset laajoissa tutkimuksissa osoittavat, että 80 prosenttia psykoterapeuttista hoitoa saaneista potilaista voivat paremmin kuin ne, jotka eivät ole psykoterapeuttista hoitoa saaneet. Psykoterapeutin toiminta ei kuitenkaan Myllyniemen työssä kuvaudu analogisena sille, mitä lääkäri tekee.

—Wittgensteinin ajattelun valossa esiin nousee kuva hoitomuodosta, joka on ymmärrettävissä enemmänkin kanssaihmisyyden perspektiivistä vuorovaikutustilanteena.  Tällöin se on tarkasteltavissa psykoterapeutin ammatillisesti taitavana toimintana kielipelissä. Tämä näkökulma kiertyy merkityksen käsitteen ympärille.

Erilaisia psykoterapiamuotoja on jo yli 400. Keskustelu eri terapiamuotojen paremmuudesta on käynyt välillä kiivaanakin. Silti ne näyttävät kaikki pitkällä aikavälillä auttavan ihmisiä keskimäärin yhtä paljon.

—Tilanteen ymmärtämiseksi terapiamuodon teoriataustan roolia on syytä tarkastella eri tavoin kuin esimerkiksi lääketieteellistä teoriaa tarkasteltaisiin. Tähän myöhemmän Wittgensteinin ajattelu tarjoaa työvälineen. Tästä näkökulmasta terapiamuodon teoriataustaa voi tarkastella ikään kuin terapeutin käytössä olevana hermeneuttisena työkalupakkina, jolla yhteistyössä asiakkaan kanssa voidaan tavoitella uudenlaista jaettua ymmärtämisen kokemusta asiakkaan tilanteesta, Myllyniemi sanoo.

Jos psykoterapiaa tarkastellaan Wittgensteinin myöhemmissä teksteissä esiin nousevan ajattelun valossa, näyttävät myös monet psykoterapian kiistakysymyksistä häviävän. Esiin nousee kuva psykoterapiasta, joka tulee ymmärretyksi ensisijaisesti vuorovaikutustilanteena. Tällöin se on enemmän sukua ihmisten väliselle arkiselle kanssakäymiselle kuin lääketieteelliselle hoidolle.

—Tilannetta kuvaamaan soveltuu erinomaisesti Wittgensteinin ajatus jaetusta elämänmuodosta nousevista kielipeleistä, joiden puitteissa merkitykset rakentuvat ja muuttuvat myös terapiatilanteessa terapeutin taitavan toiminnan avulla.

Filosofian maisteri Petri Myllyniemen filosofian alaan kuuluva väitöskirja Parantava puhe kielipelinä – Myöhäiswittgensteinilainen näkökulma psykoterapiaan tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 18.12.2021 kello 12.00 alkaen. Paikkana on Pinni B -rakennuksen auditorio 1096, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hannes Nykänen Åbo Akademista. Kustoksena toimii dosentti Jani Hakkarainen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Petri Myllyniemi
petri.myllyniemi@tuni.fi

Kuvat

Petri Myllyniemi. Kuva: Johanna Kestilä
Petri Myllyniemi. Kuva: Johanna Kestilä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Koronaviruksen estäviä lääkeaineita tunnistettiin uuden tutkimusmenetelmän avulla25.1.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet ja kokeellisesti validoineet olemassa olevia lääkkeitä, jotka estävät SARS-CoV-2-viruksen tartunnan niin villin tyypin kuin Delta-muunnoksen osalta. Integroimalla useita bioinformatiikan ja keminformatiikan lähestymistapoja he pystyivät nopeasti seulomaan suuren määrän yhdisteitä ja priorisoimaan lupaavia lääkeaihioita COVID-19:n hoitoon.

Väitös: Analytiikalla voidaan tehostaa toimintaa ja kilpailukykyä sekä luoda digitaalista liiketoimintaa sosiaali- ja terveysalan yrityksissä19.1.2022 10:07:13 EET | Tiedote

Data ja liiketoiminta-analytiikka ovat avainasemassa digitalisaation hyödyntämisessä ja muodostavat kilpailuetua monissa yrityksissä eri toimialoilla, myös yksityisellä sosiaali- ja terveyssektorilla. Toiminnan tehostaminen, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehitys sekä uudet liiketoiminta-avaukset luovat yrityksille arvoa. Kauppatieteiden maisteri Milla Ratia tutkii väitöskirjassaan analytiikan arvonluontia.

Väitös: Johtajien kognitiot määräävät tahdin yritysten kansainvälistymisprosesseissa18.1.2022 09:32:27 EET | Tiedote

Vaikka johtajien päätökset ovat merkittävässä roolissa yritysten kansainvälistymisessä, käännämme yllättävän harvoin huomiomme siihen, miten kansainvälistymistä ohjaavat päätökset muodostuvat. KTM Aleksi Niittymies pyrkii väitöskirjassaan avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka johtajien kognitiot vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, joiden avulla yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perusteita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin.

Väitös: Psykiatrian on palattava juurilleen – ihminen kiinnostuksen kohteeksi oireiden sijaan17.1.2022 10:34:21 EET | Tiedote

Psykiatriset erikoisalat eivät houkuttele tällä hetkellä nuoria lääkäreitä. Toisin oli muutama vuosikymmen sitten. Nykypsykiatria pyrkii arvostetuksi osaksi lääketiedettä korostamalla oirekeskeistä diagnostiikkaa ja näyttöön perustuvia vuokaavioita hoidon kulusta. On epäilty, että kärsivä ihminen yksilöllisine tarpeineen on unohtumassa ja jää näkemättä muuna kuin oirekimppuna. Psykiatria loittonee ihmistieteisiin nojaavasta perustastaan. LL Enikö Éva Savander tutki väitöstyössään, olisiko paluu potilaskeskeiseen ongelmien ja hoidon tarpeen arviointiin julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa avohoidossa vielä mahdollista.

Väitös: Uudet anturit tekevät pehmoroboteista älykkäämpiä17.1.2022 10:01:28 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Anastasia Koivikko tutki väitöskirjassaan uusia pehmorobottien antureiden ja tarttujien valmistusmenetelmiä. Robotteja, jotka on valmistettu pehmeistä materiaaleista, kutsutaan pehmoroboteiksi. Niiden pehmeys tekee niiden käytöstä turvallisempaa ihmisten lähellä, sillä ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen. Näihin robotteihin tarvittavien osien, kuten antureiden, tulee olla myös pehmeitä, jotta robotin pehmeys ei kärsisi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme