Väitös: Rahapolitiikka muuttaa osakemarkkinoiden hinnoittelua
Tavanomaisen korkopolitiikan lisäksi monet keskuspankit ovat finanssikriisin jälkeen ostaneet yritysten ja valtioiden joukkovelkakirjalainoja eli harjoittaneet niin sanottua määrällistä keventämistä. Erityisesti euroalueella keskeisessä roolissa ovat olleet myös pankkien yritys- ja kotitalouslainanantoon kohdennetut luotto-operaatiot.
KTM Olli-Matti Laineen väitöskirja analysoi näiden politiikkatoimien vaikutuksia rahoitusmarkkinoilla sekä reaalitaloudessa. Väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista, joista ensimmäinen tutkii rahapolitiikan vaikutuksia osakesijoittajien tuottovaatimuksiin.
Osakkeen arvo on odotettujen osinkojen nykyarvo. Sijoittajien diskonttokorko eli tuottovaatimus koostuu riskittömästä korosta ja riskipreemiosta eli riskin vuoksi vaaditusta tuotosta yli riskittömän koron. Tuottovaatimukset voivat olla erilaisia eri diskonttaushorisonteille.
– Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan sanoa yllättävän vähän siitä, miten rahapolitiikka vaikuttaa sijoittajien vaatimiin riskipreemioihin eri diskonttaushorisonteilla. Tulosteni mukaan rahapoliittinen elvytys laskee lyhyen aikavälin riskipreemiota, mutta hieman pitemmän aikavälin preemioihin vaikutus on päinvastainen, Laine kertoo.
Laineen tutkimuksen mukaan rahapoliittisen elvytyksen vaikutus sijoittajien pitkällä aikavälillä keskimäärin vaatimaan riskipreemioon on itse asiassa positiivinen. Elvytys siis saa osakkeet näyttämään osinko-odotuksiin ja valtionlainojen korkoihin nähden edullisilta.
– Tulosten valossa on siten vaikea perustella talousmediassa usein nähtyä väitettä, että keskuspankkielvytys synnyttäisi osakemarkkinoille kuplia, Laine toteaa.
Väitöskirjan toinen artikkeli tarkastelee Euroopan keskuspankin niin sanottujen kohdennettujen pitempiaikaisten jälleenrahoitusoperaatioiden (TLTRO) vaikutuksia pankkien luotonantoon. Tulosten mukaan TLTRO:t lisäsivät pankkien yrityslainanantoa, mutta vaikutuksesta kotitalouslainanantoon ei löydy näyttöä.
– Mielenkiintoinen tulos on myös se, että lainanantoon kohdennetut TLTRO:t eivät ole välittyneet pankkien valtionlainaostoihin toisin kuin ehkä aiemmat kohdentamattomat LTRO:t. TLTRO:t eivät siis ole pahentaneet pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyttä, josta puhuttiin paljon eurokriisin aikana.
Kolmas artikkeli tarkastelee perinteisen ohjauskorkopolitiikan vaikutuksia ennen ja jälkeen finanssikriisin. Tulokset viittaavat siihen, että tavanomaisen rahapolitiikan teho hiipui kriisin jälkeen.
– Tämän vuoksi keskuspankki otti perustellusti käyttöön niin sanotut epätavanomaiset toimet eli arvopaperiostot sekä TLTRO:t. Monet viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että tavanomaisen rahapolitiikan teho heikkenee korkojen painuessa negatiivisiksi. Tähän viittaa myös vielä keskeneräinen tutkimus, jota työstämme kollegoideni Zuzana Fungáčován ja Eeva Kerolan kanssa, Laine kertoo.
Tamperelaislähtöinen Laine kirjoitti ylioppilaaksi Sammon keskuslukiosta vuonna 2012. Hän valmistui Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi taloustiede pääaineenaan vuonna 2018. Laine työskentelee ekonomistina Suomen Pankin Rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla. Tätä ennen hän työskenteli maisteriopintojensa ohessa nuorempana tutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa (nykyinen Labore).
Kauppatieteiden maisteri Olli-Matti Laineen taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Evidence about the transmission of monetary policy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 9.9.2022 klo 12 alkaen Paavo Koli -salissa (Pinni A, Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii professori Juha Junttila Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii tohtori Hannu Laurila johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Matti Laine
olli-matti.laine@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme