Väitös: Rautatienrakentajien kokemusyhteisö syntyi kovissa oloissa
Rautateiden rakentaminen Helsingistä Hämeenlinnaan alkoi kesällä 1857. Teollisuus ja kaupungit tarvitsivat kipeästi rautateitä ja radanrakentajista tuli teollistuvan yhteiskunnan tärkein ammattiryhmä. Historiantutkimuksessa ei ole kuitenkaan aiemmin perehdytty näihin miehiin, jotka kovalla työllä ja pienellä palkalla rakensivat maamme rataverkon.
Rautatierakennuksilla työpäivä alkoi 1800-luvulla aamuviideltä ja päättyi iltakahdeksalta. Itse työ oli ruumiillisesti raskasta urakkaa, josta maksettiin mitattavien työsuoritusten mukaan. Käytännössä se johti jatkuvaan kiireeseen, vaarallisiin työtapoihin ja toistuviin tapaturmiin. Ratajätkien kokemusyhteisöä yhdistivät elämän epävarmuus, alkeellinen asuminen, jatkuva muuttaminen ja paikallisväestön ennakkoluulot.
– Kiinnostuin radanrakentajista jo opiskeluaikoina 25 vuotta sitten, Työväenmuseo Werstaan museonjohtajana pitkään työskennellyt Kalle Kallio kertoo.
– Olen tehnyt aineistolähtöistä työväenhistoriaa, joka edellyttää perehtymistä sirpaleisiin lähdeaineistoihin. Ratajätkät eivät juuri kirjoittaneet omasta elämästään, joten kokonaisuus täytyi koota pienistä paloista.
Tutkimus kattaa reilun 80 vuoden ajanjakson ratajätkien ensimmäisistä lapionpistoista aina talvisodan syttymiseen saakka. Kallio käsittelee muun muassa nälkävuosien, suurlakon, sisällissodan ja 1930-luvun pula-ajan vaikutuksia työmailla. Radanrakentajien kokemuksia lähestytään useista näkökulmista unohtamatta työn, toimeentulon, teknologian, arjen, poliittisen historian, yhteiskunnan rakenteiden tai kokemuskerronnan merkitystä.
Ratajätkät ei ole sähköinen väitöstutkimus, vaan kaupallisen kustantajan julkaisema tietokirja. Samalla syntyi kaksi museonäyttelyä, jotka avautuivat toukokuun alussa Työväenmuseo Werstaalla Tampereella ja Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Kalle Kallio halusi tehdä mahdollisimman yleistajuista tutkimusta ja kertoa ratajätkien kokemuksista muillekin kuin tiedeyhteisölle.
– Minulle oli alusta pitäen selvää, että kirjoitan radanrakentajista suurelle yleisölle. Todella monen esivanhemmat ovat työskennelleet ratatyömailla ja aihe koskettaa myös tämän päivän rakentajia ja rautatieläisiä. Halusin tehdä kestävää perustutkimusta, joka kiinnostaa monenlaisia lukijoita, Kallio korostaa.
Filosofian maisteri ja kasvatustieteen maisteri Kalle Kallion historian alaan kuuluva väitöskirja Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 11.6.2022 kello 12 alkaen Väinö Linna -salissa (Linna, Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Pertti Haapala yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Teoksen julkaisee SKS Kirjat. Väitöskirjaa on saatavilla museo- ja kirjakaupoista.Toimittajat voivat tilata arvostelukappaleen osoitteesta media@skskirjat.fi.
Kalle Kallio. Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939. Kirjokansi 303. SKS Kirjat 2022. Suomen Rautatiemuseon ja Työväenmuseo Werstaan julkaisuja. ISBN 978-951-858-314-4. 589 sivua.
Kuva: Kati Lehtinen, Työväenmuseo Werstas
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kalle Kallio
040 716 7520
kalle.kallio@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme