Tampereen yliopisto

Väitös: Rautatienrakentajien kokemusyhteisö syntyi kovissa oloissa

Jaa

Museonjohtaja Kalle Kallion väitöskirja tarkastelee rautatienrakentajien kokemuksia Suomen ensimmäiseltä ratatyömaalta aina toiseen maailmansotaan saakka. Ratajätkien elämää ei ole aiemmin tutkittu.

Kalle Kallio. (Kuva: Kati Lehtinen, Työväenmuseo Werstas)
Kalle Kallio. (Kuva: Kati Lehtinen, Työväenmuseo Werstas)

Rautateiden rakentaminen Helsingistä Hämeenlinnaan alkoi kesällä 1857. Teollisuus ja kaupungit tarvitsivat kipeästi rautateitä ja radanrakentajista tuli teollistuvan yhteiskunnan tärkein ammattiryhmä. Historiantutkimuksessa ei ole kuitenkaan aiemmin perehdytty näihin miehiin, jotka kovalla työllä ja pienellä palkalla rakensivat maamme rataverkon.

Rautatierakennuksilla työpäivä alkoi 1800-luvulla aamuviideltä ja päättyi iltakahdeksalta. Itse työ oli ruumiillisesti raskasta urakkaa, josta maksettiin mitattavien työsuoritusten mukaan. Käytännössä se johti jatkuvaan kiireeseen, vaarallisiin työtapoihin ja toistuviin tapaturmiin. Ratajätkien kokemusyhteisöä yhdistivät elämän epävarmuus, alkeellinen asuminen, jatkuva muuttaminen ja paikallisväestön ennakkoluulot.

– Kiinnostuin radanrakentajista jo opiskeluaikoina 25 vuotta sitten, Työväenmuseo Werstaan museonjohtajana pitkään työskennellyt Kalle Kallio kertoo.

– Olen tehnyt aineistolähtöistä työväenhistoriaa, joka edellyttää perehtymistä sirpaleisiin lähdeaineistoihin. Ratajätkät eivät juuri kirjoittaneet omasta elämästään, joten kokonaisuus täytyi koota pienistä paloista.

Tutkimus kattaa reilun 80 vuoden ajanjakson ratajätkien ensimmäisistä lapionpistoista aina talvisodan syttymiseen saakka. Kallio käsittelee muun muassa nälkävuosien, suurlakon, sisällissodan ja 1930-luvun pula-ajan vaikutuksia työmailla. Radanrakentajien kokemuksia lähestytään useista näkökulmista unohtamatta työn, toimeentulon, teknologian, arjen, poliittisen historian, yhteiskunnan rakenteiden tai kokemuskerronnan merkitystä.

Ratajätkät ei ole sähköinen väitöstutkimus, vaan kaupallisen kustantajan julkaisema tietokirja. Samalla syntyi kaksi museonäyttelyä, jotka avautuivat toukokuun alussa Työväenmuseo Werstaalla Tampereella ja Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Kalle Kallio halusi tehdä mahdollisimman yleistajuista tutkimusta ja kertoa ratajätkien kokemuksista muillekin kuin tiedeyhteisölle.

– Minulle oli alusta pitäen selvää, että kirjoitan radanrakentajista suurelle yleisölle. Todella monen esivanhemmat ovat työskennelleet ratatyömailla ja aihe koskettaa myös tämän päivän rakentajia ja rautatieläisiä. Halusin tehdä kestävää perustutkimusta, joka kiinnostaa monenlaisia lukijoita, Kallio korostaa.

Filosofian maisteri ja kasvatustieteen maisteri Kalle Kallion historian alaan kuuluva väitöskirja Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 11.6.2022 kello 12 alkaen Väinö Linna -salissa (Linna, Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Pertti Haapala yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Teoksen julkaisee SKS Kirjat. Väitöskirjaa on saatavilla museo- ja kirjakaupoista.Toimittajat voivat tilata arvostelukappaleen osoitteesta media@skskirjat.fi. 

Kalle Kallio. Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939. Kirjokansi 303. SKS Kirjat 2022. Suomen Rautatiemuseon ja Työväenmuseo Werstaan julkaisuja. ISBN 978-951-858-314-4. 589 sivua.

Kuva: Kati Lehtinen, Työväenmuseo Werstas

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kalle Kallio
040 716 7520
kalle.kallio@tuni.fi

Kuvat

Kalle Kallio. (Kuva: Kati Lehtinen, Työväenmuseo Werstas)
Kalle Kallio. (Kuva: Kati Lehtinen, Työväenmuseo Werstas)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote

Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.

Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote

YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.

Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa21.6.2022 09:00:17 EEST | Tiedote

Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jopa kolmasosa ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme