Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi
Edistyneitä teknologisia ratkaisuja on kehitetty viime vuosina koteihin. Samalla työelämässä on siirrytty hyödyntämään yhä vuorovaikutteisempia robotteja. Ihmiset tulevat kohtaamaan robotteja työpaikoillaan yhä useammin tulevina vuosina. Vaikka työntekijöiden ei tarvitsisi pelätä tulevansa korvatuksi roboteilla, lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa asettaa uusia sosiaalipsykologisia vaatimuksia henkilöstölle.
Nina Savela tarkastelee artikkeliväitöskirjassaan asennoitumista robotteihin työelämässä ryhmien välisten uhkien näkökulmasta. Väitöskirjassa tutkittiin, minkälaisia tunnelatauksia robotteihin tai robottikollegoihin liitetään sekä miten ennakkoluulot robotteja kohtaan syntyvät. Väitöskirjan tutkimusartikkeleissa hyödynnettiin koeasetelmia, suurta sosiaalisen median aineistoa ja pitkittäiskyselyaineistoa, joista Savela tarkasteli robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita.
Väitöskirjan tulokset osoittavat, että suhtautuminen robottien käyttöönottoon työelämässä ei ole kokonaisuudessaan kielteistä. Ennakkoluuloja esiintyi kuitenkin erityisesti silloin, kun robotit esiteltiin sosiaalisina toimijoina kuten työntekijöinä tai kollegoina.
– Robotista puhuminen kollegana sisältää oletuksia sosiaalisesta toimijuudesta ja valta-asemasta, joka näyttäisi uhkaavan ihmisten identiteettiä ja autonomiaa, Savela toteaa.
– Voimakkaampi ennakkoluulo robottitiimiläisiä kohtaan osoittaa, että uhka koetaan sitä suuremmaksi, mitä tiiviimpi robotin kanssa jaettu sosiaalinen ryhmä on.
Robottien hyödyntämiseen työvälineinä suhtauduttiin myönteisemmin. Työelämässä hyvin pärjäävät työntekijät näkivät robottityövoiman suurempana uhkana, mutta työelämään kyynistyneille robotit näyttäytyivät jopa helpotuksena.
– Työpaikkojen robotisoinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten roboteista puhutaan ja millaisia sosiaalisia rooleja ja valta-asemia niille annetaan suhteessa ihmisiin, Savela sanoo.
Kyynistyneiden työntekijöiden lisäksi robotteihin kohdistuvissa ennakkoasenteissa oli havaittavissa myönteinen trendi yleisemmin koronapandemian aikana. Savelan tutkimuksen mukaan tämä osoittaa, että robottien käyttöönotto työpaikoilla on tervetullutta silloin, kun siihen löytyy myös työntekijöitä hyödyttävä tarve.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Nina Savelan sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Ready for Robot Colleagues? Affective Attitudes and Prejudice Toward Sharing the Work Domain with Robots tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 22.6.2022 kello 16 alkaen. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Lionel Robert Michiganin yliopistosta. Kustoksena toimii sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen.
Väitöstilaisuus toteutetaan virtuaalisesti ja sitä voi seurata vain etäyhteydellä (Zoom meeting ID 648 5720 3939)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nina Savela
nina.savela@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme