Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi
Edistyneitä teknologisia ratkaisuja on kehitetty viime vuosina koteihin. Samalla työelämässä on siirrytty hyödyntämään yhä vuorovaikutteisempia robotteja. Ihmiset tulevat kohtaamaan robotteja työpaikoillaan yhä useammin tulevina vuosina. Vaikka työntekijöiden ei tarvitsisi pelätä tulevansa korvatuksi roboteilla, lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa asettaa uusia sosiaalipsykologisia vaatimuksia henkilöstölle.
Nina Savela tarkastelee artikkeliväitöskirjassaan asennoitumista robotteihin työelämässä ryhmien välisten uhkien näkökulmasta. Väitöskirjassa tutkittiin, minkälaisia tunnelatauksia robotteihin tai robottikollegoihin liitetään sekä miten ennakkoluulot robotteja kohtaan syntyvät. Väitöskirjan tutkimusartikkeleissa hyödynnettiin koeasetelmia, suurta sosiaalisen median aineistoa ja pitkittäiskyselyaineistoa, joista Savela tarkasteli robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita.
Väitöskirjan tulokset osoittavat, että suhtautuminen robottien käyttöönottoon työelämässä ei ole kokonaisuudessaan kielteistä. Ennakkoluuloja esiintyi kuitenkin erityisesti silloin, kun robotit esiteltiin sosiaalisina toimijoina kuten työntekijöinä tai kollegoina.
– Robotista puhuminen kollegana sisältää oletuksia sosiaalisesta toimijuudesta ja valta-asemasta, joka näyttäisi uhkaavan ihmisten identiteettiä ja autonomiaa, Savela toteaa.
– Voimakkaampi ennakkoluulo robottitiimiläisiä kohtaan osoittaa, että uhka koetaan sitä suuremmaksi, mitä tiiviimpi robotin kanssa jaettu sosiaalinen ryhmä on.
Robottien hyödyntämiseen työvälineinä suhtauduttiin myönteisemmin. Työelämässä hyvin pärjäävät työntekijät näkivät robottityövoiman suurempana uhkana, mutta työelämään kyynistyneille robotit näyttäytyivät jopa helpotuksena.
– Työpaikkojen robotisoinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten roboteista puhutaan ja millaisia sosiaalisia rooleja ja valta-asemia niille annetaan suhteessa ihmisiin, Savela sanoo.
Kyynistyneiden työntekijöiden lisäksi robotteihin kohdistuvissa ennakkoasenteissa oli havaittavissa myönteinen trendi yleisemmin koronapandemian aikana. Savelan tutkimuksen mukaan tämä osoittaa, että robottien käyttöönotto työpaikoilla on tervetullutta silloin, kun siihen löytyy myös työntekijöitä hyödyttävä tarve.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Nina Savelan sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Ready for Robot Colleagues? Affective Attitudes and Prejudice Toward Sharing the Work Domain with Robots tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 22.6.2022 kello 16 alkaen. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Lionel Robert Michiganin yliopistosta. Kustoksena toimii sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen.
Väitöstilaisuus toteutetaan virtuaalisesti ja sitä voi seurata vain etäyhteydellä (Zoom meeting ID 648 5720 3939)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nina Savela
nina.savela@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Juurtunut ikäsyrjintä hankaloittaa työttömien pääsyä takaisin työelämään19.3.2024 09:49:20 EET | Tiedote
Aika ajoin pinnalle nousee uutinen ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla. Väitöskirjatutkija Katri Keskiselle aihe on hyvinkin tuttu, sillä hän on tutkinut yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneiden työnhakua ja työurapäätöksiä laadullisen seurannan keinoin. Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston Kohti Kaksitahti-Suomea -hankkeeseen, jossa seurattiin yt-neuvotteluiden yhteydessä työttömäksi jääneiden postilaisten elämää vuosina 2015–2018. – Urapolkuja ja -historioita on ollut monenmoisia. Missä suurin osa eläkeiän saavuttaneista käytti mahdollisuutta pehmittääkseen laskua eläkepäiviin, eläkeiän alle jääneillä valinta oli monimutkaisempi. Osa työllistyi heti, osa löysi uuden kutsumuksen toiselta alalta ja osa kohtasi hankaluuksia työnhaussa, Keskinen toteaa. Keskisen mukaan tutkimuksessa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja koulutuksen tai sukupuolen perusteella. Ikä kuitenkin nousi esiin ongelmallisena tekijänä, sillä moni työnhakija koki sen esteekseen. Ikäsyrjintä saa juurensa ageismista, käsi
Väitös: Äidin papilloomavirusinfektio voi vaikuttaa lapsen elimistön puolustusjärjestelmään19.3.2024 08:20:00 EET | Tiedote
Ihmisen papilloomaviruksen aiheuttamat tartunnat ovat yleisiä. Suurella osalla papilloomavirustartunta on oireeton ja ohimenevä elimistön immuunijärjestelmän tehokkaan toiminnan ansiosta. LL Helmi Suominen osoitti väitöstutkimuksessaan, että äidin papilloomavirustartunnalla voi olla vaikutusta hänen lapsensa elimistön puolustusjärjestelmään.
Väitös: Astman seurantaa sekä astmapotilaiden kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta perusterveydenhuollossa tulisi parantaa18.3.2024 10:45:00 EET | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Takala selvitti väitöstutkimuksessaan astman seurantakäyntien toteutumista ja sisältöä perusterveydenhuollossa 12 vuoden ajalta. Tulosten perusteella astman seuranta perusterveydenhuollossa toteutuu vain osittain valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti.
Älykkäät teollisen internetin ratkaisut lisäävät pk-yritysten kilpailukykyä15.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston FAST-Lab on kehittänyt avoimeen lähdekoodiin perustuvan teollisen internetin alustan vahvistamaan suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä. Tutkimus oli osa yhteiseurooppalaista CHARM-hanketta, jossa kehitettiin haastaviin tuotantoympäristöihin soveltuvia elektroniikkakomponentteja ja -järjestelmiä teollisen internetin ratkaisuille.
Väitös: Simulointi ennustaa puuvälipohjan askelääneneristävyyden14.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Rakennusakustiikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan diplomi-insinööri Jesse Lietzén tutki puuvälipohjien askelääneneristävyyden laskennallista ennustamista tutkimuksen ja tuotekehityksen näkökulmasta. Keskeinen osa tutkimusta oli selvittää askelääneneristävyyden mittauksissa käytetyn vakioäänilähteen eli askeläänikojeen toimintaa puuvälipohjilla ja muodostaa menettely tämän aiheuttaman iskuvoimaherätteen ennustamiseksi elementtimenetelmää (FEM) hyödyntäen. Lietzén sovelsi tätä edelleen kokonaisen puuvälipohjan askelääneneristävyyden ennustamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme