Helsingin yliopisto

Väitös: Suomalaiset peruspalvelut eivät edistä venäläistaustaisten perheiden yhteiskunnan jäsenyyttä

Jaa

Peruspalveluita on kehitettävä, mikäli maahan muuttaneiden jäsenyyttä suomalaiseen yhteiskuntaan halutaan tukea, toteaa tuore Helsingin yliopistossa tarkastettava sosiaalityön väitöstutkimus.

Maahanmuuttajien yhteiskunnan jäsenyyden tukemiseksi tulisi lisätä erikielistä ymmärrettävää peruspalveluinformaatiota ja henkilökohtaista neuvontaa, keskittää palveluita ja asiakkuuksien koordinaatiota, toteaa tutkimuksen tehnyt FM, YTM Eveliina Heino.

- Erityistä huomiota pitää kiinnittää maahan muuttaneiden tutkintojen rinnastamiseen sekä erityisesti naisten ja nuorten tukemiseen, Heino sanoo.  

Väitöksessään Heino tarkasteli, miten venäläistaustaiset perheet rakensivat jäsenyyttään suomalaiseen yhteiskuntaan sekä miten peruspalvelut kehystivät heidän jäsenyytensä rakentamista.

 - Suomessa lähdetään usein siitä, että yhteiskunnan jäsenyyden esteet johtuvat maahan muuttaneista itsestään tai heidän oletetuista kulttuuritaustoistaan vaikka huomiota olisi kiinnitettävä suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoihin ja käytäntöihin, Heino sanoo.


Haasteena ovat peruspalveluiden toimintatavat

Heinon mukaan venäläistaustaiset perheet arvostavat suomalaista hyvinvointivaltiota sen luoman turvallisuuden vuoksi. Käytännössä peruspalveluiden toimintatavat voivat kuitenkin hankaloittaa arkea ja luoda pitkäaikaista riippuvuutta.

- Tämä johtuu siitä, että suomalaisessa integraatiopolitiikassa maahanmuuttajia lähestytään usein epätäysinä henkilöinä, jotka tarvitsevat erilaisia toimia itsensä täydentämiselle.  Lisäksi painotetaan sitä, mitä osaamista henkilöltä puuttuu, ei sitä, mitä osaamista hänellä jo on, Heino toteaa.

Väitöstyö perustui venäläistaustaisten perheiden haastatteluihin. Tutkimuksessa käytettiin erilaisia laadullisia analyysimenetelmiä.

 -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

FM, YTM Eveliina Heino väittelee 2.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Yhteiskunnan jäsenyyden ehdot. Arjen kansalaisuuden rakentaminen ja peruspalvelukokemukset venäläistaustaisten perheiden kertomuksissa".

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Marja Anis Turun yliopistosta ja kustoksena toimii professori Maritta Törrönen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Eveliina Heino
Puh. 044-5825687
eveliina.heino@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme