Helsingin yliopisto

Väitös: Suomalaiset peruspalvelut eivät edistä venäläistaustaisten perheiden yhteiskunnan jäsenyyttä

Jaa

Peruspalveluita on kehitettävä, mikäli maahan muuttaneiden jäsenyyttä suomalaiseen yhteiskuntaan halutaan tukea, toteaa tuore Helsingin yliopistossa tarkastettava sosiaalityön väitöstutkimus.

Maahanmuuttajien yhteiskunnan jäsenyyden tukemiseksi tulisi lisätä erikielistä ymmärrettävää peruspalveluinformaatiota ja henkilökohtaista neuvontaa, keskittää palveluita ja asiakkuuksien koordinaatiota, toteaa tutkimuksen tehnyt FM, YTM Eveliina Heino.

- Erityistä huomiota pitää kiinnittää maahan muuttaneiden tutkintojen rinnastamiseen sekä erityisesti naisten ja nuorten tukemiseen, Heino sanoo.  

Väitöksessään Heino tarkasteli, miten venäläistaustaiset perheet rakensivat jäsenyyttään suomalaiseen yhteiskuntaan sekä miten peruspalvelut kehystivät heidän jäsenyytensä rakentamista.

 - Suomessa lähdetään usein siitä, että yhteiskunnan jäsenyyden esteet johtuvat maahan muuttaneista itsestään tai heidän oletetuista kulttuuritaustoistaan vaikka huomiota olisi kiinnitettävä suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoihin ja käytäntöihin, Heino sanoo.


Haasteena ovat peruspalveluiden toimintatavat

Heinon mukaan venäläistaustaiset perheet arvostavat suomalaista hyvinvointivaltiota sen luoman turvallisuuden vuoksi. Käytännössä peruspalveluiden toimintatavat voivat kuitenkin hankaloittaa arkea ja luoda pitkäaikaista riippuvuutta.

- Tämä johtuu siitä, että suomalaisessa integraatiopolitiikassa maahanmuuttajia lähestytään usein epätäysinä henkilöinä, jotka tarvitsevat erilaisia toimia itsensä täydentämiselle.  Lisäksi painotetaan sitä, mitä osaamista henkilöltä puuttuu, ei sitä, mitä osaamista hänellä jo on, Heino toteaa.

Väitöstyö perustui venäläistaustaisten perheiden haastatteluihin. Tutkimuksessa käytettiin erilaisia laadullisia analyysimenetelmiä.

 -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

FM, YTM Eveliina Heino väittelee 2.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Yhteiskunnan jäsenyyden ehdot. Arjen kansalaisuuden rakentaminen ja peruspalvelukokemukset venäläistaustaisten perheiden kertomuksissa".

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Marja Anis Turun yliopistosta ja kustoksena toimii professori Maritta Törrönen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Eveliina Heino
Puh. 044-5825687
eveliina.heino@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme