Tampereen yliopisto

Väitös: Tehokkaampaa radanpitoa nykyistä dataa jalostamalla

Jaa

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Mikko Sauni sovelsi ja kehitti laskentamenetelmiä rautateiden kunnossapidon tehostamiseksi. Hän mallinsi rautateiden kunnon heikkenemistä mitattuun tietoon perusten, teki tiedonlouhintaa sekä selvitti tutkimustulosten käytännön hyödyntämisen ja implementoinnin keinoja. Tutkimuksessa selvisi, että kehittynyt analytiikka tuo nykyisestä radanpidon datasta esille uutta ja merkityksellistä tietoa.

Väitöstutkija Mikko Sauni. Kuva: Studio Torkkeli
Väitöstutkija Mikko Sauni. Kuva: Studio Torkkeli

Rataverkon kunnossapitotyöt aiheuttavat suurten kustannusten lisäksi myös usein liikennerajoitteita tai yhteyksien väliaikaisia sulkemisia, mikä heikentää rataverkon käytettävyyttä. Mikko Sauni selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, kuinka jo saatavilla olevaa dataa analysoimalla voidaan tuottaa uutta tietoa ratakunnossapidon tehostamiseksi.

Tutkimus keskittyi ratageometrian heikkenemisen mallintamiseen säännöllisten koneellisten radantarkastusmittausten tulosten perusteella. Mallinnuksen avulla ymmärretään paremmin ratarakenteen heikkenemistä ja aiemman kunnossapidon tehokkuutta. Lisäksi mallinnuksesta saadaan ennusteita tulevasta kunnossapitotarpeesta.

– Suomessa on pitkään kerätty säännöllistä radantarkastusdataa, joka soveltuu hyvin ratarakenteen todellisen heikkenemisen mallintamiseen, Mikko Sauni kertoo.

Syitä suomalaisen rataverkon heikkenemiskäyttäytymiselle Sauni etsi tiedonlouhinnan avulla. Tiedonlouhinnalla etsittiin korrelaatioita eri rakennetyyppien ja heikkenemisnopeuden välille. Tiedonlouhinta paljasti valtavista rataomaisuusdatamassoista rakennetyyppejä, joilla heikkeneminen on tyypillisesti nopeampaa kuin muilla rakennetyypeillä.

Väitöskirjatutkimus kulminoitui tutkitun analytiikan kehityksen käytännön implementointiin. Tutkimus selvitti, mitä muutoksia radanpitäjän toimintakulttuurissa pitää tapahtua missäkin järjestyksessä, jotta kehitetystä analytiikasta saadaan todellista hyötyä käytännön radanpidossa. Tämän tutkimusosion lopputuloksena luotiin radantarkastuksen analytiikan kehityksen toimintasuunnitelma yhteistyössä radanpitäjän eli Väyläviraston sekä kunnossapitäjien ja useiden muiden alan sidosryhmien kanssa.

– Itselleni on erittäin tärkeää, että tutkimustulokset edistävät käytännön työtä, Mikko Sauni toteaa.

Saunin väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisesta radanpidon datasta saadaan uutta ja merkityksellistä tietoa, kun sitä käsitellään kehittyneen analytiikan avulla. Väitöskirja tarjoaa datankäsittelyratkaisujen luomisen ja soveltamisen lisäksi myös keinoja niiden käytäntöönpanolle, sillä kehittyneen tietopohjaisen päätöksenteon todelliset hyödyt saavutetaan vasta käytännön radanpidossa.

Mikko Sauni aloitti väitöskirjatyönsä jälkeen Väylävirastossa ylitarkastajana radan kunnossapidon kehittäminen ja ohjaus -yksikössä.

Väitöstilaisuus perjantaina 3. helmikuuta 2023

Diplomi-insinööri Mikko Saunin rakennustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Application of track geometry deterioration modelling and data mining in railway asset management tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 3.2.2023 kello 12 sekä Rakennustalon auditoriossa RG202 Korkeakoulunkatu 5, 33720 Tampere. Vastaväittäjinä toimivat professori Jens Nielsen Chalmersin teknillisestä yliopistosta ja professori Stefan Marschnig Grazin teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pauli Kolisoja, Tampereen yliopisto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Sauni
050 306 4163
mikko.sauni@vayla.fi

Kuvat

Väitöstutkija Mikko Sauni. Kuva: Studio Torkkeli
Väitöstutkija Mikko Sauni. Kuva: Studio Torkkeli
Lataa
Väitöstutkija Mikko Sauni. Kuva: Studio Torkkeli
Väitöstutkija Mikko Sauni. Kuva: Studio Torkkeli
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

"Mielipidevaikuttamista on paljon enemmän kuin kuvittelemme" – Venäjän disinformaatio aiheena seminaarissa Nokia Areenan Paidiassa 31.1.202327.1.2023 12:24:21 EET | Tiedote

Disinformaatiolla vaikuttamiseen on useita syitä, joiden ytimessä ovat pyrkimykset vaikuttaa kohdemaan väestön polarisointiin ja sitä kautta poliittisiin päätöksiin. Näiden tarkoituksena on heikentää yhteiskuntaa. Tutkijatohtori Pekka Kallioniemi järjestää Rajapinta ry:n seminaarin tiistaina 31.1.2023 Paidiassa. Sen aiheena on Venäjän disinformaatio ja mielipidevaikuttaminen. Monipuoliset puhujat lähestyvät aihetta eri näkökulmista ja tarjoavat syväluotaavan katsauksen ajankohtaiseen ilmiöön ja ongelmaan.

Liettuaan on kehitteillä tekoälyn huippuosaamiskeskus - mukana suomalaisosaamista24.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopisto on mukana kehittämässä kestävään asumiseen ja työntekoon keskittyvää huippuosaamiskeskusta Liettuaan. Uudessa keskuksessa kehitetään ja sovelletaan tekoälyyn perustuvia tutkimus- ja innovaatioratkaisuja tuotannon, energian, terveyden ja liikenteen alojen tarpeisiin. EU:n Horisontti Eurooppa tukee Tampereen yliopiston osuutta hankkeesta 2,5 miljoonan euron rahoituksella.

Opettajien muovautuvuusajattelu vaikuttaa oppilaiden yhdenvertaisuuteen20.1.2023 11:48:49 EET | Tiedote

Syksyllä 2022 päättynyt CORE-hanke tutki suomalaisten opettajien ja opettajaksi opiskelevien kulttuurienvälisiä valmiuksia muovautuvuususkomusten näkökulmasta. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa selvitettiin, miten perustavanlaatuiset uskomukset, koskien ihmisiä ja kulttuureja, ohjaavat opettajien tapaa tehdä työtään. Havaintojen perusteella ihmisten ja kulttuurien muovautuvuuteen uskovat opettajat pitävät yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelua tärkeämpänä kuin opettajat, jotka mieltävät inhimilliset ominaisuudet pysyviksi ja kulttuurit muuttumattomiksi. Myös eriarvoisuuden syyt ja omat vaikuttamismahdollisuudet siihen mielletään hyvin eri tavoin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme