Tampereen yliopisto

Väitös: Tuotantojärjestelmän informaatiovirtauksen mallintamisella vauhtia systemaattiseen jatkuvaan kehittämiseen

Jaa

Lean-tuotanto on globaalisti tunnettu toimintatapa, joka mahdollistaa valmistaville yrityksille edullisemmat tuotantokustannukset, nopeammat toimitukset ja paremman laadun. Pienerätuotannossa, jota suomalainen konepajateollisuus pitkälti edustaa, lean-tuotannon pitkäjänteinen jalkauttaminen on todettu haastavaksi. Diplomi-insinööri Nillo Adlin tutki väitöstutkimuksessaan konepajateollisuuden tuotekehityksen ja tuotannon informaatiovirtauksien formalisointia ja sen potentiaalia tukea lean-tuotannon jalkauttamista valmistavissa yrityksissä.

Nillo Adlin. Kuva: Abigail Halonen
Nillo Adlin. Kuva: Abigail Halonen

Globaali kilpailu edellyttää valmistavilta yrityksiltä kykyä oman toimintansa jatkuvaan kehittämiseen. Korkean kustannustason maissa, kuten Suomessa, valmistavilla yrityksillä on tarve saavuttaa kestävää kilpailukykyä keskittymällä erityisesti korkeamman jalostusarvon tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Näissä haasteissa ja kasvavissa kehitystarpeissa lean-tuotanto on yleisesti hyväksi havaittu toimintatapa, mutta samalla sen jalkauttaminen on todettu olevan erityisen haastavaa, etenkin projektivetoisessa pienerätuotannossa.

Adlin on väitöstyössään pureutunut suomalaisen konepajateollisuuden haasteisiin saavuttaa pitkäjänteistä kilpailukykyä etenkin lean-tuotannon avulla. Tutkimuksessaan Adlin on kehittänyt tiiiviissä yhteistyössä teollisuuden yritysten kanssa Tiedon virtauksen mallinnusmenetelmän (Information Flow Modelling method) etenkin laajojen, moniteknisten ja monimutkaisten tuotekehityksen ja tuotannon kehitysprojektien ohjaamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Menetelmä tarjoaa työkalut, askeleet ja toimintaperiaatteet mallien hyödyntämiseen käytännössä. Mallien avulla tuotantojärjestelmät ja tuotekehitysprojektit kuvataan syy-seurauskartoiksi, joiden avulla monimutkaisetkin tuotteet ja prosessit voidaan saattaa yksinkertaisempaan ja mitattavampaan muotoon ja tätä kautta asettaa systemaattisen jatkuvan kehittämisen alaisuuteen. Menetelmässä hyödynnetään viimeisintä alan tietoa lean-tuotannosta, tuotekehityksestä sekä projektiliiketoiminnasta.

– Tiedon virtauksen mallinnus -menetelmä voidaan nähdä yhtenä niin kutsutun tieteellisen menetelmän ”Plan-Do-Check-Act” käytännön sovelluksena, jossa yrityksen asiantuntijat ohjataan ennalta määritettyjen kehitysaskelien kautta muodostamaan kokonaisvaltainen kuva omista prosesseistaan tai tuotteistaan. Tämän kokonaiskuvan avulla asiantuntijat pystyvät tunnistamaan kehityskohteita ja etenemään käytännön kehittämisessä järjestelmällisesti myös erityisen moniteknisissä ja kompleksisissa haasteissa, joihin aikaisemmin on ollut haastava vaikuttaa. Mallit edustavat yrityksen omien asiantuntijoiden parasta ymmärrystä tuotekehityksen ja tuotannon nykytilanteesta ja tavoitetilasta, Nillo Adlin kertoo.

Tiedon virtauksen mallinnusmenetelmää on jo sovellettu menestyksekkäästi yli kymmenessä suomalaisessa teknologiayrityksessä. Tällä hetkellä menetelmä on konseptivaiheessa, mutta sillä on potentiaalia rakentua tulevaisuudessa teollisuudelle ja asiantuntijoiden käyttöön tarkoitetuksi lean-työkaluksi. Tutkimus on osoittanut, että menetelmän avulla yritykselle syntyy parempia edellytyksiä systemaattiseen ja pitkäjänteiseen jatkuvaan kehittämiseen.

– Olemme huomanneet, että kun yrityksen omat asiantuntijat eri organisaatioalueilta kuvaavat yhdessä esimerkiksi tuotekehitysprojektien toimintaa, niin aikaisempi hiljainen tieto muuttuu kollektiiviseksi tiedoksi. Samalla syntyy paljon hyödyllistä uutta tietoa. Mallit tarjoavat yritysten asiantuntijoille tavan käsitellä systeemisesti laajempia kokonaisuuksia. Tärkeintä on, että mallien avulla yrityksen asiantuntijat tuottavat itse havaintoja ja vastauksia monimutkaisiin haasteisiinsa ja ovat hyvin sitoutuneita niistä kumpuaviin kehitystoimenpiteisiin, Nillo Adlin täsmentää.

Nillo Adlin valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen yliopistosta 2012. Hän asuu ja työskentelee tällä hetkellä Hämeenlinnassa.

Diplomi-insinööri Nillo Adlinin kone- ja tuotantotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Formalisation of Information Flows to Support Lean Manufacturing Implementation: Study of High-Variety, Low-Volume Manufacturing in a High-Cost Country (“Tiedon virtauksen formalisointi tukemaan lean-tuotannon jalkauttamista pienerätuotannossa korkean kustannuksen maassa”) tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Teknisten ja luonnontieteiden tieteiden tiedekunnassa torstaina 7.4.2022 kello 12.00 alkaen Festian Pieni Sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat professori Björn Johansson (Chalmers University of Technology, Ruotsi) sekä professori Kristo Karjust (Tallinn University of Technology, Viro). Kustoksena toimii professori Minna Lanz Tampereen yliopiston Teknisten ja luonnontieteiden tieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Nillo Adlin
050 540 5960
nillo.adlin@tuni.fi

Kuvat

Nillo Adlin. Kuva: Abigail Halonen
Nillo Adlin. Kuva: Abigail Halonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Digitalisaatio voi sekä tukea että haitata ammatillista kehittymistä17.5.2022 15:00:07 EEST | Tiedote

Ymmärrys digitalisaation roolista työntekijän ammatillisessa kehittymisessä edellyttää moniulotteista tarkastelua, jossa huomioidaan työpaikan oppimismahdollisuuksien sekä työntekijän ammatillisen identiteetin ja toimijuuden välinen vuorovaikutteinen suhde. Anna Wallin tarkastelee väitöskirjassaan eläytymismenetelmää laadullisena aineistonkeruumenetelmänä ja havainnollistaa menetelmän käyttöä digitalisaation ja ammatillisen kehittymisen välisen suhteen tarkastelussa.

Liikkuvien työkoneiden sähköistämiseen tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua, analyysia ja bisnesajattelua17.5.2022 13:00:00 EEST | Tiedote

Liikkuvien työkoneiden sähköistäminen tähtää niiden hiilidioksidipäästöjen nollaamiseen. Alan teollisuudelle sähköistäminen tarkoittaa esimerkiksi koneiden tehonsiirtojärjestelmien ja osittain myös rakenteiden suunnittelua täysin uusiksi. Tampereen yliopiston ja LUT-yliopiston tutkijat kehittävät liikkuviin työkoneisiin hybridi- ja sähköisiä tehonsiirtoratkaisuja osana laajaa yritysten ja verkostojen yhteisinnovaatiohanketta.

Tutkijat ja teatteriammattilaiset kehittävät livetiedekonseptia Tampereella17.5.2022 09:40:30 EEST | Tiedote

Selittävä tekijä: Ihmistieteellinen tutkimus ja tutkijat lavalla on yhteiskunta- ja humanististen tieteiden tutkimustuloksia yleistajuistavan uuden live-tiedekonseptin työnimi. Hankkeessa kehitettävä livetiedekonsepti nostaa elävän yleisön eteen tutkijat, tutkimustulokset, mutta myös tutkimushaastateltavat. Lisäksi esityksessä voi olla näyttelijöiden esittämiä kohtauksia ja muita ohjelmanumeroita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme