Oulun yliopisto

Väitös: Tutkijat tunnistivat imeväisten vaikealle hengitystieinfektiolle altistavia geenimuotoja

Jaa

Väitöstutkimuksessa tunnistettiin imeväisten vaikealle hengitystieinfektiolle, bronkioliitille, altistavia uusia geenimuotoja. Bronkioliitti eli pienten keuhkoputkihaarojen tulehdus on yleisin syy pienten lasten sairaalahoitoon Suomessa.

FM Anu Pasanen
FM Anu Pasanen

Merkittävimmät bronkioliitille altistavat geenimuodot löydettiin KCND3-, NKG2D- ja CDHR3-geenien alueelta. Useat löydetyistä geenimuodoista vaikuttivat läheisten geenien ilmentymiseen tai niiden tuottamien proteiinien määrään. KCND3- ja CDHR3-geenit on aiemmin yhdistetty astmaan, ja NKG2D on tärkeä immuunipuolustuksen geeni.

Väitöstutkimuksessa tehtiin koko perimän kattava assosiaatiokartoitus, jossa analysoitiin noin viisi miljoonaa geenimuotoa yli tuhannen suomalaisen ja ruotsalaisen henkilön perimästä tapaus-verrokkiasetelmassa. Lupaavimpia löydöksiä tutkittiin edelleen riippumattomissa tutkimusväestöissä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin bronkioliittialttiuteen mahdollisesti liittyvää geenialuetta meta-analyysillä, joka toteutettiin suuressa eurooppalaisessa tutkimusväestössä.

Bronkioliitti on yleisin syy alle 1-vuotiaiden lasten hengitystieinfektioista johtuvaan sairaalahoitoon. Tautia aiheuttavat yleiset hengitystievirukset, useimmiten respiratory syncytial -virus eli RSV. Lähes jokainen lapsi sairastaa RSV-infektion kahteen ikävuoteen mennessä, mutta vain osalle heistä kehittyy vaikea bronkioliitti.

Lapsuusiässä sairastettu vakava bronkioliitti voi lisätä astman riskiä myöhemmin elämässä. Synnynnäisten ja ympäristöstä johtuvien riskitekijöiden lisäksi geenien on arveltu vaikuttavan bronkioliittialttiuteen. Sairauden perinnöllinen tausta on kuitenkin huonosti tunnettu.

Tieto altistavista geeneistä auttaa ymmärtämään bronkioliitin taustalla olevia biologisia mekanismeja ja taudin yhteyttä astmaan. Aiempaa kokonaisvaltaisempi tieto bronkioliitin geneettisistä ja molekyylibiologisista syistä auttaa suunnittelemaan yksilöllisempiä hoitoja ja kehittämään kokonaan uusia hoitomuotoja. Bronkioliitin tehokas ehkäisy ja hoito vaikuttavat hengitysterveyteen myös pitkällä aikavälillä vähentämällä astman riskiä myöhemmin elämässä.

___

Filosofian maisteri Anu Pasanen väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 25.5.2018. Lastentautien alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Genetic susceptibility to childhood bronchiolitis (Geneettinen alttius lapsuusajan bronkioliitille). Vastaväittäjänä toimii professori Johanna Schleutker Turun yliopistosta ja kustoksena professori Mika Rämet. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla luentosalissa F101 (Aapistie 7) klo 12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
FM Anu Pasanen, anu.pasanen@oulu.fi, 0503427253

Kuvat

FM Anu Pasanen
FM Anu Pasanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tekoälystä uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamiseen16.10.2018 15:58Tiedote

Tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteellisessä kuvantamisessa saadaan pian uutta tietoa, kun lääkäreistä, fyysikoista ja matemaatikoista koostuva monialainen tutkimusryhmä pureutuu aiheeseen Oulun yliopiston professori Miika Niemisen johdolla. Tavoitteena on luoda tekoälyyn perustuvaa diagnostiikkaa, joka on nykyiseen verrattuna nopeampaa, tarkempaa ja kustannustehokkaampaa. Hankkeelle on myönnetty yli puolen miljoonan euron rahoitus Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta.

Uutta tietoa luonnonmateriaalien hyödyntämisestä jätevesien puhdistamisessa26.9.2018 06:00Tiedote

Pajukosteikolla voidaan lisätä ravinteidenpoistoa jätevesistä myös pohjoisissa olosuhteissa. Lisäravinteiden saanti jätevesistä lisää myös pajujen biomassan tuotantoa. Pajulajikkeiden välillä oli kuitenkin selvästi eroa biomassan tuotannossa. Muun muassa nämä asiat selviävät Oulun yliopiston tutkijoiden toteuttaman ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman hankkeen ”Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla” -loppuraportista.

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla4.9.2018 13:05Tiedote

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia päästölähteitä arktisilla alueilla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on todettu, että joista ilmakehään vapautuvan hiilen määrä on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella Länsi-Siperiassa. Ilmaston lämmetessä sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme