Oulun yliopisto

Väitös: Tutkijat tunnistivat imeväisten vaikealle hengitystieinfektiolle altistavia geenimuotoja

Jaa

Väitöstutkimuksessa tunnistettiin imeväisten vaikealle hengitystieinfektiolle, bronkioliitille, altistavia uusia geenimuotoja. Bronkioliitti eli pienten keuhkoputkihaarojen tulehdus on yleisin syy pienten lasten sairaalahoitoon Suomessa.

FM Anu Pasanen
FM Anu Pasanen

Merkittävimmät bronkioliitille altistavat geenimuodot löydettiin KCND3-, NKG2D- ja CDHR3-geenien alueelta. Useat löydetyistä geenimuodoista vaikuttivat läheisten geenien ilmentymiseen tai niiden tuottamien proteiinien määrään. KCND3- ja CDHR3-geenit on aiemmin yhdistetty astmaan, ja NKG2D on tärkeä immuunipuolustuksen geeni.

Väitöstutkimuksessa tehtiin koko perimän kattava assosiaatiokartoitus, jossa analysoitiin noin viisi miljoonaa geenimuotoa yli tuhannen suomalaisen ja ruotsalaisen henkilön perimästä tapaus-verrokkiasetelmassa. Lupaavimpia löydöksiä tutkittiin edelleen riippumattomissa tutkimusväestöissä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin bronkioliittialttiuteen mahdollisesti liittyvää geenialuetta meta-analyysillä, joka toteutettiin suuressa eurooppalaisessa tutkimusväestössä.

Bronkioliitti on yleisin syy alle 1-vuotiaiden lasten hengitystieinfektioista johtuvaan sairaalahoitoon. Tautia aiheuttavat yleiset hengitystievirukset, useimmiten respiratory syncytial -virus eli RSV. Lähes jokainen lapsi sairastaa RSV-infektion kahteen ikävuoteen mennessä, mutta vain osalle heistä kehittyy vaikea bronkioliitti.

Lapsuusiässä sairastettu vakava bronkioliitti voi lisätä astman riskiä myöhemmin elämässä. Synnynnäisten ja ympäristöstä johtuvien riskitekijöiden lisäksi geenien on arveltu vaikuttavan bronkioliittialttiuteen. Sairauden perinnöllinen tausta on kuitenkin huonosti tunnettu.

Tieto altistavista geeneistä auttaa ymmärtämään bronkioliitin taustalla olevia biologisia mekanismeja ja taudin yhteyttä astmaan. Aiempaa kokonaisvaltaisempi tieto bronkioliitin geneettisistä ja molekyylibiologisista syistä auttaa suunnittelemaan yksilöllisempiä hoitoja ja kehittämään kokonaan uusia hoitomuotoja. Bronkioliitin tehokas ehkäisy ja hoito vaikuttavat hengitysterveyteen myös pitkällä aikavälillä vähentämällä astman riskiä myöhemmin elämässä.

___

Filosofian maisteri Anu Pasanen väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 25.5.2018. Lastentautien alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Genetic susceptibility to childhood bronchiolitis (Geneettinen alttius lapsuusajan bronkioliitille). Vastaväittäjänä toimii professori Johanna Schleutker Turun yliopistosta ja kustoksena professori Mika Rämet. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla luentosalissa F101 (Aapistie 7) klo 12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
FM Anu Pasanen, anu.pasanen@oulu.fi, 0503427253

Kuvat

FM Anu Pasanen
FM Anu Pasanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopisto vahvistaa merkittävästi arktista tutkimustaan – haussa viisi huippututkijaa15.1.2019 07:30Tiedote

Pohjoisiin arktisiin alueisiin liittyvät globaalimuutokset koetaan nyt erittäin ajankohtaisiksi maailman eri maissa. Oulun yliopisto haluaa vastata arktisia alueita koskeviin haasteisiin vahvistamalla merkittävästi niihin liittyvää tutkimusta. Parhaillaan haetaan maailmanlaajuisella haulla viittä uutta jo ansioitunutta tai lupaavaa tutkijaa uuteen Oulun yliopiston Arctic Interactions (ArcI) -tutkimusohjelmaan.

Nopeat virtaaman muutokset vesivoimaloiden alapuolisissa jokiuomissa lisääntyneet – taustalla tuulivoiman kasvu18.12.2018 08:30Tiedote

Oulun yliopistossa on valmistunut ensimmäinen kattava ja laaja tutkimus vesivoimaloiden säännöstelyn aiheuttamista jokien lyhytaikaisista nopeista virtaaman muutoksista Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa ja Norjassa. Tutkimuksessa tehty merkittävin havainto on, että vesivoimaloiden aiheuttamat nopeat virtaaman muutokset voimalapatojen alapuolisissa jokiuomissa ovat huomattavasti lisääntyneet viimeisten kymmenen ja erityisesti muutaman viime vuoden aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme