Tampereen yliopisto

Väitös: Työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintoja 2010-luvulla ohjaa heidän koettu luokka-asemansa yhdistettynä arvoihin ja asenteisiin

Jaa

YTM Aino Tiihonen tutki väitöskirjassaan työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintoja Suomessa 2000-luvulla. Hän havaitsi, että perinteistä työväenluokkaäänestämistä ilmenee yhä edelleen 2000-luvun Suomessa, mutta työväenluokan äänet jakautuvat useamman puolueen kesken. Puoluevalintojen taustalla vaikuttaa varsinaista ammattiryhmää voimakkaammin yhteiskuntaluokka, johon äänestäjä kokee itse kuuluvansa, yhdistettynä äänestäjän arvoihin ja asenteisiin.

Aino Tiihonen. Kuva: Jonne Renvall
Aino Tiihonen. Kuva: Jonne Renvall

Tiihosen valtio-opin väitöstutkimusta on motivoinut kaksi havaintoa Suomen poliittisesta järjestelmästä ja äänestäjistä. Ensinnäkin merkittävä osa suomalaisista äänestäjistä kokee yhä 2000-luvulla samastuvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan siitä huolimatta, että yhteiskuntaluokkien on esitetty yleisesti hiipuvan. Toiseksi suomalainen puoluejärjestelmä on kokenut 2000-luvulla merkittäviä muutoksia. Niistä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vuoden 2011 eduskuntavaalit, joissa iso joukko SDP:n kannattajia siirtyi Perussuomalaisten taakse.

Länsimaisissa demokratioissa äänestäjien yhteiskuntaluokka ja koettu luokka-asema ovat perinteisesti selittäneet heidän puoluevalintojaan. Tätä äänestyspäätöksiä selittävää toimintamallia kutsutaan luokkaäänestämiseksi. 2000-luvulle tultaessa tutkijat ovat havainneet, että yhteiskuntaluokka on menettänyt merkitystään puoluevalintojen taustalla ja luokkaäänestämisen on esitetty olevan laskussa.

Tekemiensä havaintojen sekä aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta Tiihonen kiinnostui tutkimaan luokkaäänestämistä ja sen mekanismeja Suomessa työväenluokkaisten äänestäjien keskuudessa. Erityisesti hän kiinnostui tarkastelemaan samanaikaisesti työväenluokkaisten äänestäjien ammattiasemaa sekä koettua yhteiskuntaluokkaa. Näin tutkimuksessa muodostettiin kolme työväenluokkaryhmää. Ryhmät perustuvat näkemykseen, että äänestäjä voi olla työväenluokkainen joko ammattinsa, koetun yhteiskuntaluokkansa tai näiden molempien perusteella.

— Äänestäjien yhteiskuntaluokka-asemia tutkittaessa olisi tärkeää erottaa toisistaan objektiivinen luokka-asema, eli ammattiryhmä, ja subjektiviinen luokka-asema, eli luokkasamastuminen, Tiihonen toteaa.

Luokka, johon kokee itse kuuluvansa, ei ole aina sama, kuin mitä omalta ammattiryhmältään edustaa. Tätä voivat selittää useat tekijät. Tiihosen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että etenkin lapsuudenkodin luokka-asema ja puolison ammatti vaikuttavat äänestäjien koettuun luokkaan yli heidän oman ammattinsa.

Tutkimuksessaan Tiihonen yhdistää äänestäjien yhteiskuntaluokkia mittaavaan kaksiulotteiseen lähestymistapaan arvot ja asenteet, joiden merkitystä viimeaikainen tutkimus on korostanut puoluevalintojen taustalla. Tutkimuksessa tarkastellaan sosioekonomisia sekä sosiokulttuurisia arvoja ja asenteita ja myös EU-asenteita. Tulokset osoittavat, että kolme työväenluokkaryhmää eroavat toisistaan näiden osalta.

Työväenluokkaryhmien puoluevalintoja koskevat tulokset osoittavat, että työväenluokan äänet jakautuvat yhä useamman puolueen kesken. Työväenluokan suosiossa perinteisesti olleet vasemmistopuolueet, SDP ja Vasemmistoliitto, keräävät edelleen kannatusta työväenluokkaisten äänestäjien keskuudessa, mutta ne ovat saaneet haastajan etenkin Perussuomalaisista, mutta myös Vihreistä ja Keskustastakin.

— EU-kriittisyys yhdistää selvästi kaikkia työväenluokkaisia äänestäjiä, eikä ole selkeästi yhdistettävissä vain yhteen puolueeseen, vaikka Perussuomalaiset on epäilemättä onnistunut parhaiten kanavoimaan EU-kriittisiä ääniä 2000-luvulla, toteaa Tiihonen.

Sosiokulttuuriset arvot ja asenteet jakavat työväenluokkaisia äänestäjiä eri leireihin. Tämä selittää toistensa vastakohtina pidettyjen puolueiden, Perussuomalaisten ja Vihreiden, kannatusta työväenluokan keskuudessa.

— Merkillistä on myös se, että perinteisesti työväenluokkaäänestämiseen liitetty vasemmistolainen sosioekonominen orientaatio on yhä harvemmin löydettävissä työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintojen taustalta, Tiihonen kertoo.

YTM Aino Tiihosen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja The Mechanisms of Class-Party Ties among the Finnish Working-Class Voters in the 21st Century tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 28.1.2022 klo 12 Linna-rakennuksen luentosalissa K103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii dosentti Lauri Rapeli Åbo Akademista. Kustoksena toimii tenure track -professori Elina Kestilä-Kekkonen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Aino Tiihonen
aino.tiihonen@tuni.fi

Kuvat

Aino Tiihonen. Kuva: Jonne Renvall
Aino Tiihonen. Kuva: Jonne Renvall
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Analytiikalla voidaan tehostaa toimintaa ja kilpailukykyä sekä luoda digitaalista liiketoimintaa sosiaali- ja terveysalan yrityksissä19.1.2022 10:07:13 EET | Tiedote

Data ja liiketoiminta-analytiikka ovat avainasemassa digitalisaation hyödyntämisessä ja muodostavat kilpailuetua monissa yrityksissä eri toimialoilla, myös yksityisellä sosiaali- ja terveyssektorilla. Toiminnan tehostaminen, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehitys sekä uudet liiketoiminta-avaukset luovat yrityksille arvoa. Kauppatieteiden maisteri Milla Ratia tutkii väitöskirjassaan analytiikan arvonluontia.

Väitös: Johtajien kognitiot määräävät tahdin yritysten kansainvälistymisprosesseissa18.1.2022 09:32:27 EET | Tiedote

Vaikka johtajien päätökset ovat merkittävässä roolissa yritysten kansainvälistymisessä, käännämme yllättävän harvoin huomiomme siihen, miten kansainvälistymistä ohjaavat päätökset muodostuvat. KTM Aleksi Niittymies pyrkii väitöskirjassaan avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka johtajien kognitiot vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, joiden avulla yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perusteita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin.

Väitös: Psykiatrian on palattava juurilleen – ihminen kiinnostuksen kohteeksi oireiden sijaan17.1.2022 10:34:21 EET | Tiedote

Psykiatriset erikoisalat eivät houkuttele tällä hetkellä nuoria lääkäreitä. Toisin oli muutama vuosikymmen sitten. Nykypsykiatria pyrkii arvostetuksi osaksi lääketiedettä korostamalla oirekeskeistä diagnostiikkaa ja näyttöön perustuvia vuokaavioita hoidon kulusta. On epäilty, että kärsivä ihminen yksilöllisine tarpeineen on unohtumassa ja jää näkemättä muuna kuin oirekimppuna. Psykiatria loittonee ihmistieteisiin nojaavasta perustastaan. LL Enikö Éva Savander tutki väitöstyössään, olisiko paluu potilaskeskeiseen ongelmien ja hoidon tarpeen arviointiin julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa avohoidossa vielä mahdollista.

Väitös: Uudet anturit tekevät pehmoroboteista älykkäämpiä17.1.2022 10:01:28 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Anastasia Koivikko tutki väitöskirjassaan uusia pehmorobottien antureiden ja tarttujien valmistusmenetelmiä. Robotteja, jotka on valmistettu pehmeistä materiaaleista, kutsutaan pehmoroboteiksi. Niiden pehmeys tekee niiden käytöstä turvallisempaa ihmisten lähellä, sillä ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen. Näihin robotteihin tarvittavien osien, kuten antureiden, tulee olla myös pehmeitä, jotta robotin pehmeys ei kärsisi.

Hoitajat suhtautuvat yhä myönteisemmin hoivarobotiikkaan13.1.2022 14:46:43 EET | Tiedote

Hoitajien asenteet etähoidossa sovellettavaa robotiikkaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tieto käy ilmi tuoreesta Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä VTT:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vanhushoivan työntekijöiden asenteita robottien käytöstä etähoidossa. Neljässä vuodessa tapahtunutta asennemuutosta tutkijat selittävät sillä, että robotiikka ymmärretään yhä useammin hoitotyön ja työntekijän omien arvojen mukaiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme