Oulun yliopisto

Väitös: Uusien syöttösoluja aktivoivien proteiinien eristys ihmisen verestä

Jaa

Väitöskirjatyössä on eristetty uusia syöttösoluja aktivoivia proteiineja ihmisen verestä. Eristetyt proteiinit ovat kappaleita suuremmista veressä korkeina pitoisuuksina kiertävistä proteiineista. Syöttösolut ovat immuunipuolustuksen keskeisiä soluja, jotka osallistuvat immuunijärjestelmän muiden solujen säätelyyn ja suojaavat elimistöä bakteeri-, virus- ja parasiitti-infektioilta.

Aktivoituessaan syöttösolut degranuloituvat vapauttaen monia eri tulehdusvälittäjäaineita, proteiineja pilkkovia proteaaseja, sekä lukuisia muita aineita. Vapautuneet välittäjäaineet säätelevät muiden immuunijärjestelmän solujen toimintaa ja proteaasit hajottavat haitallisten patogeenien proteiineja. Yleisesti syöttösolujen aktivaatiossa vapautuneet aineet aiheuttavat paikallisen tulehdustilan, esimerkkinä hyönteisen puremasta aiheutuva paukama. Syöttösolujen häiriintyneen aktivaation on havaittu liittyvän joihinkin autoimmuunisairauksiin, joissa niiden aktivaatio on lisääntynyt. Väitöstutkimuksessa ihmisen veren plasmasta ja verihiutaleista eristettiin korkean erotuskyvyn nestekromatografia-tekniikalla kahta syöttösoluissa esiintyvää reseptoria (MRGPRX1 ja MRGPRX2) aktivoivia proteiineja. Proteiineja eristettiin viisi kappaletta, joista kolme tunnistettiin massaspektrometrilla albumiinin ja kaksi hemoglobiinin osiksi. Näitä aktiivisia proteiineja voi muodostua elimistössä syöttösoluista vapautuvien proteaasien pilkkoessa hemoglobiinia ja albumiinia. Näin ollen syöttösolujen aktivaatiossa vapautuneet proteaasit voivat pilkkoa lisää syöttösoluja aktivoivia proteiineja korkeina pitoisuuksia esiintyvistä suurista proteiineista. Tämä edelleen lisää syöttösolujen aktivaatiota johtaen itseään ruokkivaan aktivaatiosykliin. Väitöstutkimuksessa löydettyjen proteiinien avulla voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kehittää uusia menetelmiä syöttösolujen aktivaation säätelyyn. Tällä voi olla merkitystä joidenkin autoimmuunisairauksien hoidossa.

---

Filosofian maisteri Toni Karhu väittelee Oulun yliopistossa 15.9.2017. Fysiologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Isolation of novel ligands for MAS-related G protein-coupled receptors X1 and X2, and their effect on mast cell degranulation (Uusien ligandien eristäminen MRGPRX1 ja MRGPRX2 reseptoreille, ja niiden vaikutus syöttösolujen degranulaatioon). Vastaväittäjänä toimii professori Daniel Fourmy Toulousen yliopistosta Ranskasta ja kustoksena professori Karl-Heinz Herzig. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla lääketieteellisen tiedekunnan luentosalissa F202 (Aapistie 5 B), klo 14.

---

Väittelijä:
Filosofian maisteri Toni Karhu

Tiedekunta ja yksikkö:
Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketiede

Väittelijän yhteystiedot:
toni.karhu@oulu.fi
040 701 4682

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: DLBCL, primaari ja sekundaari keskushermostoilmentymä, hoito ja ennaltaehkäisy17.11.2017 14:14Tiedote

Väitöstutkimuksessa arvioitiin primaarin aivolymfooman (PCNSL) hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta tavanomaisella yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla, sekä analysoitiin OYS:ssa vuonna 2007 käyttöönotetun veriaivoesteen aukaisuhoidon avulla ensi-tai toisessa linjassa hoidetut aivolymfoomapotilaat. Lisäksi arvioitiin sekundaarisen aivolymfooman (SCNSL) ilmaantuvuutta korkean uusiutumariskin diffuusia suurisoluista b-solulymfoomaa sairastavilla potilailla, jotka saivat joko tavanomaista immunokemoterapiaa tai siihen kombinoitua keskushermostoon suunnattua profylaksiahoitoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme