Väitös: Uutta tutkimustietoa keliakian ja munuaistautien välisestä yhteydestä

Keliakia on krooninen autoimmuunisairaus hyvin vaihtelevin oirekuvin. Suomalaisista 1–2 prosenttia sairastaa keliakiaa, merkittävä osa edelleen tietämättään. Myös erilaiset munuaistaudit ovat huomattava sairausryhmä maailmanlaajuisesti, ja niiden esiintyvyys on jatkuvassa kasvussa. Munuaiskerästulehdukset ovat yksi yleisimmistä munuaissairauksista. Vaikka yhteys näiden tautien välillä on vielä osin avoin, on tutkimustieto aihepiiristä lisääntynyt viime vuosien aikana – sekä Tampereella että maailmalla.
Väitöskirjassa kartoitettiin keliakian esiintyvyyttä munuaistautia sairastavien potilaiden keskuudessa. Yli 5 prosentilla potilaista oli viitteitä niin sanotusta keliakia-autoimmuniteetista (tiedossa oleva keliakiadiagnoosi tai positiiviset keliakiaan viittaavat vasta-ainetasot). Esiintyvyys oli vieläkin korkeampi IgA-nefropatiapotilaiden keskuudessa.
– Lisäksi selvitimme tarkemmin keliakian esiintyvyyden muutoksia IgA-nefropatiapotilailla eri vuosikymmenien aikana. Keliakian esiintyvyys laski ajan saatossa tässä potilasryhmässä, kun taas väestötason tutkimuksissa keliakian esiintyvyyden tiedetään kasvaneen, Nurmi kertoo.
Syy keliakian esiintyvyyden laskutrendille IgA-nefropatiapotilaiden keskuudessa on avoin. Nurmi pohti väitöskirjassaan esimerkiksi keliakian tehokkaamman ja varhaisemman diagnosoinnin ja hoidon aloituksen merkitystä. Jos keliakiadiagnoosi tehtäisiin aiemmin, voisi liitännäissairauksien esiintyvyys teoreettisesti olla vähäisempää.
Väitöskirjassa tarkasteltiin myös keliakiapotilaiden riskiä sairastua erilaisiin munuaistauteihin. Tutkimus osoitti, että erityisesti riski IgA-nefropatiaan oli suurentunut keliakiaa sairastavilla potilailla verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut keliakiaa. Ihokeliakiaa, suoliston ulkopuolista keliakian ihoilmentymää, sairastavilla potilailla ei havaittu kyseistä riskiä.
Väitöskirjan tulosten perusteella kaivataan jatkossa lisää tietoa keliakian eri ilmiasujen vaikutuksesta erilaisiin liitännäissairauksiin, kuten munuaistauteihin.
Tiettyjä autoimmuunisairauksia seulotaan keliakiapotilailta ja päinvastoin. Virallisia, kansainvälisiä ohjeita ei ole julkaistu keliakian etsimiseksi munuaistautia sairastavilta. Mahdollista munuaissairautta ei myöskään seulota keliakiapotilailta tällä hetkellä. Tutkimustulosten perusteella riski näihin sairauksiin on tärkeää huomioida kyseisiä potilasryhmiä hoidettaessa, sillä yhteys erityisesti keliakian ja IgA-nefropatian välillä vaikuttaa todennäköiseltä.
– Aihepiirin jatkotutkimuksia tarvitaan ymmärryksen lisäämiseksi näiden yleisten sairauksien yhteisistä tekijöistä. Tämä on yksi keino pyrkiä tehostamaan potilaiden seulontaa ja hoitoa tulevaisuudessa, Nurmi toteaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 24. helmikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Rakel Nurmen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Celiac Disease and Renal Comorbidities tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24.2.2023 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Kaija-Leena Kolho Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rakel Nurmi
rakel.nurmi@fimnet.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Yhteishaku: Tampereen yliopisto oli jälleen suosittu hakukohde31.3.2023 10:50:56 EEST | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä lähes 29 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin yli 370 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 500.
Väitös: Viivästynyt aivoiskemia on yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen lukinkalvonalaisen verenvuodon jälkeen29.3.2023 15:45:13 EEST | Tiedote
Aivovaltimon pullistuman repeäminen voi aiheuttaa lukinkalvonalaisen verenvuodon eli SA-vuodon. SA-vuotoon sairastuneiden kuolleisuus on suuri, ja eloon jääneiden potilaiden toipumista voi vaikeuttaa potilaalle ilmaantuva viivästynyt aivoiskemia (DCI). LL Essi Raatikaisen väitöstutkimus osoitti, että viivästynyt aivoiskemia muodostaa vahvan ja itsenäisen riskitekijän huonolle neurologiselle toipumiselle sairaalasta kotiutumisen jälkeen. SA-potilailla esiintyvä lisääntynyt veren hyytyminen on tutkimuksen mukaan yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen.
Väitös: Kobolttialtistuminen aiheutti astmaa ja hengitystieoireita, mutta yhteyttä sydänsairauksiin ei havaittu28.3.2023 16:06:14 EEST | Tiedote
Altistuminen koboltin tuotannossa aiheutti hengitystieoireita, keuhkojen toiminnan heikkenemistä ja astmaa. Tieto käy ilmi LL Asko Linnan työterveyshuollon ja työlääketieteen alaan kuuluvasta väitöskirjasta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu, että altistumisen aiheuttaisi kliinisesti merkittäviä sydänvaikutuksia.
Kutsu medialle: Ukrainan sota yhdeksän maan TV-uutisissa -tutkimuksen julkistamistilaisuus 31.3.202328.3.2023 15:43:23 EEST | Tiedote
Vuosi sitten Tampereen yliopistossa käynnistyi tutkimus siitä, miten eri maiden TV-uutiset kertovat Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Tutkimus tarkasteli yhdeksän maan TV-uutisia kymmeneltä päivältä 24.2.–14.4.2022. Tutkimuksen julkistamistilaisuus järjestetään Tampereen yliopistolla perjantaina 31.3.2023 kello 13–16.
Väitös: Edistyneet analyysimenetelmät ja aineistojen yhdistäminen tuovat uutta tietoa tyypin 1 diabeteksen riskitekijöistä28.3.2023 08:43:42 EEST | Tiedote
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on ollut pitkään voimakkaassa kasvussa maailmanlaajuisesti, mutta sairastumisen syyt ovat edelleen epäselvät. Genetiikka ei yksin selitä sairastumista, vaan tietyt riskitekijät, kuten virukset, bakteerit ja ruokavalio, vaikuttavat rinnalla. FM Essi Peltonen hyödynsi väitöstutkimuksessaan kolmea suomalaista kohorttitutkimusta ja edistyneitä analyysiratkaisuja tutkiessaan varhaisen ravitsemuksen ja murrosiän merkitystä tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme