Väitös: Valkoinen laser ja mikrofoni mittaavat ilman koostumuksen tarkasti

Ilma on monen kaasun eli molekyylityypin seos, jonka koostumus sekä vaikuttaa että antaa tietoa ilmastosta, ihmisten terveydestä ja teollisuuden prosesseista. Kasvihuonekaasut esimerkiksi lämmittävät ilmakehää, hiilimonoksidi on ihmiselle hengenvaarallista korkeissa pitoisuuksissa, ja polttolaitosten päästöt kertovat palamisprosessin tehokkuudesta.
Valo on erinomainen työkalu kaasuseosten koostumuksen reaaliaikaiseen ja luotettavaan mittaukseen. Yksinkertaisimmillaan optinen mittaus perustuu laservalon heikentymiseen tutkittavassa kaasuseoksessa, mutta laserin yksivärisyys rajoittaa mittauksen vain yhteen molekyylityyppiin. Tommi Mikkonen kehitti väitöstyössään menetelmän, jossa on kaksi merkittävää eroa tähän yksinkertaiseen lähestymistapaan nähden.
Tavallisen laserin sijaan Mikkonen käyttää työssään useita värejä sisältävää valonlähdettä, ”valkoista laseria”, jolloin monen molekyylityypin samanaikainen havaitseminen on mahdollista. Lisäksi valon heikentymisen sijaan hän keskittyy menetelmässä valon aiheuttamiin muutoksiin kaasuseoksessa, mikä mahdollistaa erittäin pienten kaasupitoisuuksien mittaamisen pienestä määrästä näytekaasuseosta. Mittausmenetelmä perustuu kaasuseoksen jaksottaiseen säteilytykseen, joka aiheuttaa kaasuseoksen lämpötilan ja paineen jaksottaisen vaihtelun eli ääniaallon.
– Kehittämäni mittalaite saa kaasuseoksen tietyt molekyylityypit tuottamaan niille ominaista ääntä, jota voi kuunnella tarkoitukseen kehitetyllä mikrofonilla, kertoo Tommi Mikkonen.
Tekniikka helpottaa kemiallisten aseiden havaitsemista
Yksi mittaustekniikan lupaavimmista sovelluskohteista on kemiallisten taistelukaasujen havaitseminen, jota Mikkonen havainnollisti kokeellisesti yhdessä Helsingin yliopiston kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin kanssa.
– Kemiallisten aseiden havaitsemisessa keskeistä on saatavuudeltaan rajoitettujen kenttänäytteiden luotettava, herkkä ja nopea analysointi, johon kehittämäni tekniikka soveltuu erinomaisesti, sanoo Tommi Mikkonen.
Ainutlaatuisen mittausmenetelmän kehittäminen ja sovelluskohteiden kartoitus jatkuu parhaillaan lukuisissa tutkimusryhmissä ympäri maailmaa.
Tommi Mikkonen on kotoisin Tampereelta ja työskentelee tällä hetkellä tutkijana Helsingin yliopistossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 28. huhtikuuta
Diplomi-insinööri Tommi Mikkosen fysiikan alaan kuuluva väitöskirja Fourier Transform Photoacoustic Spectroscopy with Broadband Lasers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 28.4.2023 kello 12 Hervannan kampuksella Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Vincenzo Spagnolo, Politecnico di Bari, Italia. Kustoksena toimii professori Juha Toivonen Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi Mikkonen
tommi.g.mikkonen@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ruokalähettien työssä riskit kasautuvat1.6.2023 14:36:21 EEST | Tiedote
Digitaalisten alustojen ruokalähetit ovat tuoreiden tutkimustulosten mukaan jatkuvassa tapaturmariskissä. Alustojen kautta tehdyssä ruokalähettityössä on vähemmän turvallisuutta kuin perinteisen kuljetusalan ja kaupan ruokajakelutyössä. Alustatyöntekijöiden riskejä tuottavat urakkaluontoinen keikkatyö, aikapaine ja yksintyöskentely. Digitaalinen hallinta, jolla työtä ohjataan, ei ole kaikilta osin läpinäkyvää.
Porin yliopistokeskuksen johtajaksi Katariina Yrjönkoski31.5.2023 15:58:34 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto on nimittänyt Porin yliopistokeskuksen uudeksi johtajaksi tekniikan tohtori Katariina Yrjönkosken. Yrjönkoski aloittaa tehtävässään 1.8.2023. Tehtävään saatiin 18 hakemusta. Nykyinen johtaja, TkT Tarmo Lipping, siirtyy hoitamaan täysipäiväisesti signaalinkäsittelyn professuuriaan Tampereen yliopistossa.
Väitös: Haitallisten vuorovaikutusten ennustaminen ja ehkäisy tehoelektroniikkaan perustuvissa sähköjärjestelmissä31.5.2023 12:17:18 EEST | Tiedote
Viime vuosikymmenen aikana tapahtunut tekniikan kehitys ja vihreä siirtymä ovat lisänneet erilaisten sähköntuotannossa käytettävien tehoelektroniikkapohjaisten ratkaisujen yleisyyttä. Laitteiden toimintatavan takia niiden välillä voi esiintyä haitallisia vuorovaikutuksia, joita perinteiset analyysimenetelmät eivät kykene riittävän tarkasti ennustamaan. DI Roosa-Maria Sallinen esittelee väitöskirjassaan menetelmiä, joiden avulla voidaan ennakoida ja ehkäistä modernien tehoelektroniikkaan perustuvien sähköjärjestelmien kohtaamia haasteita.
Väitös: Krooninen haimatulehdus huonontaa potilaiden elämänlaatua ja vaatii usein kajoavia toimenpiteitä31.5.2023 11:06:25 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan LL Mikael Parhiala tutki kroonista haimatulehdusta sairastavien potilaiden elämänlaatua, tähystystoimenpiteitä ja leikkauksia. Lisäksi hän selvitti osteoporoosin ja lihaskadon eli sarkopenian yleisyyttä potilailla.
Väitös: Kalevala kytkeytyy muunnelmiensa kautta nykyihmisen maailmaan31.5.2023 10:14:50 EEST | Tiedote
Kalevala-muunnelmia on ilmestynyt 2000-luvulla poikkeuksellisen paljon, mikä kertoo kansalliseepoksen merkittävästä roolista suomalaisessa nykykulttuurissa. Ne ovat teoksia, joissa esiintyy Kalevalan tapahtumia, henkilöitä tai vähintään maailma, jossa Kalevala olisi voinut tapahtua. Elli-Mari Ahola tutkii väitöskirjassaan yhteensä neljäätoista romaanin muotoon kirjoitettua 2000-luvun Kalevala-muunnelmaa siitä näkökulmasta, millaista Kalevala-suhdetta ne tuottavat kerrontansa ja erilaisten maailmojensa avulla. Kirjallisuustieteen alan väitöskirja edustaa kertomuksentutkimusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme