Oulun yliopisto

Väitös: Vesiluonnon monimuotoisuuden arvioinnissa vielä kehitettävää

Jaa

Vesistöjen eliöyhteisöjen ympäristöoloja seuraavien menetelmien kehittäminen toimivammiksi on tarpeen ja tärkeää, sillä kaikki tieto vesiemme eliöstöstä ja ekologisesta tilasta on arvokasta ympäristömuutosten nopeuden kiihtyessä.

Annika Vilmi
Annika Vilmi

Vesistöt ja niiden eliöt levistä kaloihin ovat hyvin alttiita ihmistoiminnalle. Vesistöjen eliöyhteisöjä seurataan Suomessa ja muualla EU:n alueella erilaisilla näytteenotto-ohjelmilla, jotta mahdolliset ympäristömuutosten vaikutukset lajistossa ja ekologisessa tilassa huomataan. Biologisten seurantojen ja arviointien taustalla on oletus siitä, että tietyn paikan lajikoostumus määräytyy paikallisten ympäristöolojen mukaan. Eliöyhteisöjä käytetäänkin yleisesti ympäristömuutosten indikaattoreina.

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin paikallisten ympäristöolojen vaikutusta bakteeri-, piilevä-, pohjaeläin- ja vesikasviyhteisöihin samalla huomioiden eliöiden levittäytymiseen liittyvät spatiaaliset säännönmukaisuudet. Väitöskirjan aineisto koostui Kitkajärviltä kerätystä laajasta fysikaalis-kemiallisesta ja biologisesta aineistosta. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Suomen ympäristökeskuksen hallinnoiman piilevien tutkimus- ja seurantatietokannan havaintoja jokivesistä ja järvistä. Biologisia aineistoja tutkittiin sekä yhteisörakenteiden että niistä muodostettujen luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristön tilasta kertovien indeksiarvojen avulla.

Väitöstutkimuksessa selvisi, että paikalliset ympäristöolosuhteet vaikuttivat tutkituissa vesistöissä eliöyhteisöihin vähemmän kuin ennalta oletettiin. Eliöiden levittäytymiseen liittyvät luonnolliset prosessit näyttivät sitä vastoin muokkaavan eliöyhteisöjä enemmän kuin aiemmin on pystytty todentamaan.

Jokivesien eliöstön monimuotoisuus seurasi ympäristöoloja paremmin kuin järvillä. Järvillä monimuotoisuus oli yleensä sidoksissa etäisyyksiin vesistöjen välillä: eristäytyneimmät järvet olivat eliöstöltään usein ekologisesti ainutlaatuisia. Väitöstutkimuksen mukaan tietyn paikan lajisto ei siis välttämättä ole vain ympäröivien olosuhteiden summa, vaan yksilöitä voi olla paikalla tehokkaan levittäytymisen, levittäytymisen esteiden tai vaikkapa sattuman takia.

Väitöstutkimuksessa todettiin, että ympäristön tilan arvioinnissa käytetyt eliöyhteisöihin perustuvat indeksiarvot eivät aina kuvasta luotettavasti paikallisia ympäristöolosuhteita ja muutoksia ympäristössä. Tutkimustulosten perusteella eliöiden luontainen levittäytyminen paikasta toiseen tulisikin huomioida tarkemmin uusien biologiseen aineistoon perustuvien ympäristön tilan arviointimenetelmien kehittämisessä. Arviointimenetelmien kehittäminen toimivammiksi on tärkeää, sillä kaikki tieto vesiemme eliöstöstä ja ekologisesta tilasta on arvokasta ympäristön muutosnopeuden kiihtyessä.

Väitöskirja on tehty Suomen ympäristökeskuksessa ja Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä.

---

Filosofian maisteri Annika Vilmi väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa perjantaina 3.11.2017. Kasviekologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Assessing freshwater biodiversity. Insights from different spatial contexts, taxonomic groups and response metrics (Uusia näkökulmia sisävesien luonnon monimuotoisuuden arviointiin. Spatiaalisen kontekstin merkitys). Vastaväittäjänä toimii professori Agnieszka Kolada (National Research Institute, Department of Freshwater Assessment Methods and Monitoring, Varsova, Puola) ja kustoksena professori Jari Oksanen (Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään Oulun yliopistossa Linnanmaalla salissa L10 klo 12 alkaen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Filosofian maisteri Annika Vilmi, annika.vilmi@ymparisto.fi
Viestinnän asiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 0294 48 4091, tiina.pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Annika Vilmi
Annika Vilmi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: DLBCL, primaari ja sekundaari keskushermostoilmentymä, hoito ja ennaltaehkäisy17.11.2017 14:14Tiedote

Väitöstutkimuksessa arvioitiin primaarin aivolymfooman (PCNSL) hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta tavanomaisella yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla, sekä analysoitiin OYS:ssa vuonna 2007 käyttöönotetun veriaivoesteen aukaisuhoidon avulla ensi-tai toisessa linjassa hoidetut aivolymfoomapotilaat. Lisäksi arvioitiin sekundaarisen aivolymfooman (SCNSL) ilmaantuvuutta korkean uusiutumariskin diffuusia suurisoluista b-solulymfoomaa sairastavilla potilailla, jotka saivat joko tavanomaista immunokemoterapiaa tai siihen kombinoitua keskushermostoon suunnattua profylaksiahoitoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme