Oulun yliopisto

Väitös: Virtavesien kunnostusten onnistumisesta poikkeuksellisen kattava kuva

Jaa

Virtavesikunnostuksilla voidaan parantaa jokien ekologista tilaa ja virkistysarvoa. Se edellyttää paikallisten erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioon ottamista sekä tiivistä vuorovaikutusta eri osapuolten välillä.

Maare Marttila
Maare Marttila

Väitöstutkimus käsittelee virtavesikunnostusten onnistumista jokiluonnon ja joen eri käyttäjäryhmien näkökulmista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että parhaimmillaan virtavesikunnostuksilla voidaan parantaa sekä joen ekologista tilaa että sen virkistysarvoa. Tämä edellyttää kuitenkin paikallisten erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioon ottamista sekä tiivistä vuorovaikutusta eri osapuolten välillä.

Aiempien tutkimusten perusteella kunnostusten vaikuttavuus on ollut epävarmaa ja etenkin ekologiset hyödyt ovat jääneet vähäisiksi. Väitöstutkimuksessa tehtiin laaja suomalaisten seuranta-aineistojen yhteenveto, joka osoitti lohikalojen poikasmäärien kasvaneen kunnostustavoitteiden mukaisesti. Vaikutus lohikalojen poikastuotantoon vaihteli kuitenkin selvästi eri jokien välillä, minkä havaittiin olevan yhteydessä esimerkiksi valuma-alueen ominaisuuksiin ja kalastuspaineeseen. Tutkimuksen mukaan kunnostusrakenteet, joilla lisätään perattujen jokiuomien monimuotoisuutta ja elinympäristöjen laatua, kestävät hyvin aikaa. Myös vesiekosysteemille tärkeiden vesisammalten peittävyys palautuu ajan myötä. Joen pohja-aineksen vaihtelu on usein kunnostetuissa uomissa kuitenkin luonnontilaisia uomia vähäisempää ja erityisesti kutuun soveltuvaa soraa voi olla niukasti.

Tutkimuksen mukaan kunnostukset voivat vaikuttaa myönteisesti myös jokiympäristöjen tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Kunnostuksella voidaan ennallistaa vesimaisemaa ja sitä kautta lisätä joen arvostusta, asuinympäristön viihtyvyyttä ja virkistyskäyttöarvoa. Tutkimusjokien välillä havaittiin kuitenkin eroja siinä, kuinka onnistuneena niiden kunnostukset kalastajien ja ranta-asukkaiden keskuudessa koettiin, ja tämä näytti heijastavan etenkin jokimaisemassa ja kalasaaliissa koettuja muutoksia. Ne, joiden mielestä kunnostustulos oli jäänyt heikoksi, näkivät jokiuomassa tehdyt toimenpiteet usein riittämättöminä ja he peräänkuuluttivat myös muita mm. vedenlaatuun ja kalastuksen säätelyyn liittyviä toimia kalakantojen ja joen tilan parantamiseksi.

Väitöskirjatutkimus tarjoaa päätöksenteon tueksi tietopohjaa kunnostusten vaikutuksista. Virtavesien kunnostuksilla saavutetut hyödyt sekä jokiluonnon että sen käyttäjäryhmien näkökulmasta ovat tärkeä näyttö myös rahoittajia ajatellen. Lisäksi myönteiset kokemukset innostavat ranta-asukkaita, kalastajia ja muita asiasta kiinnostuneita kansalaisryhmiä käytännön toteutukseen yhä enemmän.

Laajasta kunnostustoiminnasta huolimatta systemaattinen ja pitkäaikainen ja etenkin monitieteinen kunnostusvaikutusten tutkimus on ollut varsin vähäistä. Väitöstutkimus vastaa monitieteisellä lähestymistavallaan tähän tietotarpeeseen ja sillä on paljon myös kansainvälistä uutuusarvoa.

Jotta kunnostamisella saavutettaisiin ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä tuloksia sekä tuettaisiin luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja, tulisi kunnostuksia toteuttaa monitavoitteisesti. Olennaista on myös selvittää, mitkä paikalliset tekijät muodostavat pullonkaulan ekologiseen tilaan ja kalakantojen luontaiseen lisääntymiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Kunnostushankkeissa tulisikin panostaa perusteelliseen taustaselvitykseen ja tavoitteenasetteluun, joiden pohjalta tehdään kohteiden valintaa ja kunnostustoimien suunnittelua.

Väitöskirjatyö tehtiin Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa pääosin Maj ja Tor Nesslingin säätiön apurahalla.

----

Filosofian maisteri Maare Marttila väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa perjantaina 8.12.2017. Akvaattisen ekologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Ecological and social dimensions of restoration success in boreal river systems (Virtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tommi Linnansaari (University of New Brunswick, Kanada) ja kustoksena professori Timo Muotka (Oulun yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään Linnanmaalla salissa IT115 klo 12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Filosofian maisteri Maare Marttila, puh. 050 4413 494, maare.marttila@luke.fi

Viestinnän asiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 0294 48 4091, tiina.pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Maare Marttila
Maare Marttila
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Hyvä fyysinen kunto suojaa sydäntä11.12.2017 10:03Tiedote

Arvostetussa Medicine & Science in Sports & Exercise-lehdessä julkaistu oululainen tutkimus osoittaa, että fyysinen kunto on tärkeämpi sydäntä suojaava tekijä kuin kehon rasvan määrä tai fyysinen arki-aktiivisuus. Tulokset viittaavat siihen, että elintapamuutoksissa tulisi ensisijaisesti keskittyä fyysisen kunnon parantamiseen sydänterveyden edistämiseksi. Toki fyysistä kuntoa voidaan kohottaa lisäämällä arki-aktiivisuutta, jolla on myös fyysisestä kunnosta riippumattomia vaikutuksia sydänterveyteen.

Oulun yliopisto selvittämään ikiroudan sulamisen terveysvaikutuksia7.12.2017 01:00Tiedote

Oulun yliopisto on mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa ryhdytään selvittämään ihmisten ja ympäristön vuorovaikutusta ikiroudan peittämillä rannikkoalueilla. EU -rahoitteisessa Nunataryuk -projektissa tutkitaan, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa herkkään ympäristöön, sulattaa ikiroutaa, nostaa merenpintaa ja kuinka muutokset vaikuttavat ihmisten elinkeinoihin, terveyteen ja yhteisöihin. Tutkimusalueina ovat Pohjois-Amerikka, Grönlanti ja Huippuvuoret sekä Itä-Siperia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme