Oulun yliopisto

Väitös: Yksityiskohtaista tietoa molekyylien hajoamisprosesseista

Jaa

Väitöskirjassa on tutkittu pienten molekyylien hajoamisprosesseja kohdistamalla niihin UV- ja röntgensäteilyä. Hajoamisen luonne eli minkälaisiin osiin molekyylit hajoavat, selviää tutkimalla tarkasti molekyylien elektronirakennetta.

Tässä työssä tutkimuskohteena ovat olleet elohopeaa sisältävät yhdisteet sekä klooria sisältävät metaaniyhdisteet. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa on selvitetty elohopeaa sisältävien molekyylien hajoamista UV-säteilyn vaikutuksesta. Yleisesti oletetaan, että tietynlaisen hajoamisprosessin tapahtuminen riippuu pääasiassa vain siihen tarvittavan energian määrästä, mutta tässä tutkimuksessa on havaittu, että molekyylin elektronirakenne vaikuttaa hajoamisprosesseihin oletettua enemmän.

Tässä työssä on selvitetty elohopeaa sisältävien molekyylien elektronirakenteen suhdetta hajoamisprosessien tapahtumistodennäköisyyteen. Toisessa osatutkimuksessa on selvitetty klooria sisältävien metaanimolekyylien hajoamista röntgensäteilyn vaikutuksesta. Röntgensäteilyn korkeamman energian vuoksi sillä pystytään vaikuttamaan syvällä molekyylissä oleviin elektroneihin. Tutkimuksessa säteilyn energia on valittu siten, että sisäkuoren elektroneja on viritetty uloimmille molekyylin energiatasoille, mikä aiheuttaa molekyyleissä hyvin erilaisia kilpailevia hajoamisprosesseja.

Näiden tutkimusten tuloksena on saatu selville, että klorometaani-molekyyli tuottaa tietynlaisen virityksen seurauksena vetykloridi-ioneja. Lisäksi on vertailtu erikokoisia metyyliklorideja ja havaittu eroja niiden hajoamisnopeuksissa.

Tutkimus on tehty Oulun yliopiston Nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikössä käyttäen väitöstutkimuksen aikana osittain kehiteltyjä mittausmenetelmiä ja -laitteistoja. Kokeelliset mittaukset on tehty Ruotsin Lundissa sijaitsevassa MAX IV synkrotronisäteilylaitoksessa.

---

Filosofian maisteri Esko Kokkonen väittelee Oulun yliopistossa 15.9.2017. Atomi- ja molekyylifysiikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Fragmentation of small molecules by UV and X-ray irradiation (Pienten molekyylien hajoaminen UV- ja röntgensäteilyn vaikutuksesta). Vastaväittäjänä toimii tohtori Christophe Nicolas (Synchrotron Soleil, Ranska) ja kustoksena professori Marko Huttula. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa IT116 klo 12.

---

Väittelijä:
Filosofian maisteri Esko Kokkonen

Tiedekunta ja yksikkö:
Luonnontieteellinen tiedekunta, Nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikkö

Väittelijän yhteystiedot:
esko.kokkonen@oulu.fi
0400 766 801

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Yrittäjyyskasvatuspäivillä Oulun yliopistossa kehitetään yrittävän kulttuurin työkaluja19.9.2017 08:00Tiedote

Valtakunnalliset Yrittäjyyskasvatuspäivät järjestetään Oulun yliopistossa 20.-21.9. Päivien aikana luodaan yhteistyön siltoja ja löydetään uusia yrittäjyyskasvatuksen työkaluja, joilla rakennetaan yrittävää kulttuuria ja tehdään rohkeita kokeiluja. Yrittäjyyskasvatuspäivillä esitellään yrittäjyyskasvatuksen kansallisia suuntaviivoja, tutkimuksen kärkiä sekä hyväksi havaittuja toimintatapoja ja -käytäntöjä.

Väitös: Piilotiedon tulkinta ihmisen kasvoista14.9.2017 00:20Tiedote

Kasvot ovat monipuolinen informaatiolähde ja keskeinen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Pystymme päättelemään paljon yhdestäkin kasvokuvasta, mutta kasvoissa on paljon tietoa, jota ei pysty irrottamaan ilman erityiskeinoja. Tässä työssä analysoidaan konenäöllä ihmiselle vaikeasti havaittavaa tietoa: mikroilmeitä ja sydämen sykettä. Tahdosta riippumattomat mikroilmeet paljastavat tunteita, joita ihmiset pyrkivät piilottamaan. Mikroilmeiden havaitseminen on vaikeaa niiden nopeuden ja pienuuden vuoksi, joten automaattinen analyysi voi johtaa uusiin merkittäviin sovelluksiin.

Väitös: Heinien ja sienten väliset yhteydet ovat hyvin vaihtelevia14.9.2017 00:15Tiedote

Lähes kaikki kasvit elävät läheisessä vuorovaikutuksessa erilaisten symbionttisten sienten kanssa. Esimerkkejä kasvien kanssa elävistä sienistä ovat muun muassa sienijuuren muodostavat mykorritsat sekä erilaiset kasvien sisällä elävät endofyyttiset sienet. Perinteisesti monien näiden kasvi-sieni-vuorovaikutusten on oletettu olevan molempia osapuolia hyödyttäviä, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat symbionttisten suhteiden olevan vaihtelevia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme