Oulun yliopisto

Väitös: Yleisimmän nilkkamurtumatyypin kipsausaika voidaan turvallisesti puolittaa

Jaa

Yleisimmän nilkkamurtumatyypin hoitoajan voi turvallisesti puolittaa perinteisestä kuuden viikon kipsihoidosta kolmeen viikkoon. Kipsihoidon sijaan hoito voidaan toteuttaa myös kevyemmällä irrotettavalla nilkkatuella. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että rutiininomaiset röntgenkuvakontrollit ovat tarpeettomia vakaan nilkkamurtuman paranemisen seurannassa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin yleisimmän nilkkamurtumatyypin ei-leikkauksellista hoitoa ja nilkkamurtumiin liittyvän yleisen nivelsidevamman merkitystä sekä hoitoa kolmessa satunnaistetussa ja vertailevassa tutkimuksessa sekä yhdessä tapaus-verrokki-tutkimuksessa. Väitöskirjan ensimmäinen osatyö on potilasmäärältään suurin Suomessa tehty prospektiivinen, satunnaistettu ja vertaileva tutkimus ortopedian ja traumatologian alalta.

Yleisin nilkkamurtumatyyppi - stabiili eli vakaa ulkokehräsluun murtuma - on perinteisesti hoidettu kuuden viikon kipsihoidolla ja hoitoa on seurattu kontrolliröntgenkuvin yhden, kahden ja kuuden viikon kohdalla vammasta. Väitöstutkimuksessa todettiin, että vakaan ulkokehräsluun murtuman hoito voidaan toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti puolta lyhemmässä ajassa kipsillä tai kevyemmällä nilkkatuella. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että hoidon alkuvaiheessa luotettavasti vakaaksi arvioidun nilkkamurtuman hoidon seurannassa ei tarvita rutiininomaisia röntgenkuvakontrolleja.

Nilkkamurtuma on toiseksi yleisin leikkaushoitoa vaativa murtuma lonkkamurtuman jälkeen. Se yleistyy edelleen väestön ikääntyessä. Nilkkamurtumia esiintyy kaikissa ikäluokissa - leikki-ikäisistä vanhuksiin. Hieman yli puolet nilkkamurtumista voidaan hoitaa ilman leikkausta. Nilkkamurtumapotilaan hoidon optimoinnilla voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä ja tarpeettomia röntgenkontrolleja vähentämällä vähennetään potilaaseen kohdistuvaa säteilyaltistusta.

Nilkkamurtumiin liittyvän yleisen nivelsidevamman (pohje- ja sääriluuta yhdistävä nivelside) merkitys ja hoitomenetelmät ovat osin epäselvät. Väitöstutkimuksessa selvitettiin vamman merkitystä potilaan hoitoon ja ennusteeseen.

Väitöstutkimuksen tulosten mukaan yleisimpään leikkaushoitoa vaativaan nilkkamurtumatyyppiin liittyvä nivelsidevamma ei vaikuta potilaan ennusteeseen eikä vamman korjaaminen komplikaatioalttiilla ruuvikiinnityksellä paranna hoitotulosta, kun sitä vertaa kiinnittämättä jättämiseen.

Nilkkamurtumatyypeissä, joissa tämän vamman korjaaminen on kuitenkin tarpeen, se voidaan tehdä joko ruuvilla tai fysiologisemmalla, pohjeluun normaalin liikkeen mahdollistavalla, jännitelankasidoksella yhtenevin hoitotuloksin.

Lääketieteen lisensiaatti Tero Kortekangas väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 3.11.2017. Kirurgian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Weber B -tyypin pohjeluun murtumien konservatiivinen hoito, syndesmoosivamman kliininen merkitys ja hoito (The Non-operative treatment of Weber B -type ankle fractures and the clinical relevance and treatment of syndesmosis injury). Vastaväittäjänä toimii Dosentti Jukka Kettunen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena Professori Juhana Leppilahti. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 1 klo 12.00.

Oppiarvo ja nimi:
Lääketieteen lisensiaatti Tero Kortekangas

Syntymäaika ja -paikka:
1980 Pyhäjärvi

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
1999, Nurmeksen lukio

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
tero.kortekangas@fimnet.fi
Matkapuhelin: 050 341 89 69

Viestinnän asiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto
050 464 3361
meri.rova@oulu.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Uutta tietoa luonnonmateriaalien hyödyntämisestä jätevesien puhdistamisessa26.9.2018 06:00Tiedote

Pajukosteikolla voidaan lisätä ravinteidenpoistoa jätevesistä myös pohjoisissa olosuhteissa. Lisäravinteiden saanti jätevesistä lisää myös pajujen biomassan tuotantoa. Pajulajikkeiden välillä oli kuitenkin selvästi eroa biomassan tuotannossa. Muun muassa nämä asiat selviävät Oulun yliopiston tutkijoiden toteuttaman ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman hankkeen ”Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla” -loppuraportista.

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla4.9.2018 13:05Tiedote

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia päästölähteitä arktisilla alueilla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on todettu, että joista ilmakehään vapautuvan hiilen määrä on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella Länsi-Siperiassa. Ilmaston lämmetessä sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme