Tampereen yliopisto

Väitös:Jatkuvan käyttöönoton hyödyntäminen säästää merkittävästi aikaa dataprojekteissa

Jaa
Diplomi-insinööri Mikko Puonti selvitti tutkimuksessaan dataprojektien käytäntöjä ja toi niihin ohjelmistokehityksessä käytetyn, jatkuvan käyttöönoton menetelmän. Tutkimuksen tavoitteena on lyhentää raportointi-ideasta valmiiseen raporttiin kuluvaa aikaa. Tietovaraston toteutus on työlästä ja aikaa vievää, minkä vuoksi sen toteutustyötä automatisointiin tutkimuksen aikana. Testausta lisäämällä saatiin vietyä toimivia latauksia ja raportteja tuotantokäyttöön lyhimmillään tunneissa viikkojen sijaan.
Kuva: Essi Peltonen
Kuva: Essi Peltonen

Tiedolla johtamisen ratkaisut, kuten raportointi ja data-analytiikka, ovat yleistyneet. Tiedolla johtaminen ulottuu johdon raportoinnista monenlaisiin työtehtäviin. Raportoinnissa kehittyneet teknologiat mahdollistavat niiden käytön esimerkiksi mobiililaitteilla.

Kehitysprosessi tiedolla johtamisen ratkaisuissa ei kuitenkaan ole muuttunut perinteisestä projektimallista, jossa alussa määritellään haluttu ratkaisu, joka toteutetaan peräkkäisissä työvaiheissa.

Ohjelmistokehityksessä uusia versioita ohjelmistosta julkaistaan usein, mutta niissä toimivat käytännöt eivät ole aiemmin olleet käytössä tietovarastoinnissa. Väitöskirjassaan Puonti keskittyi lyhentämään aikaa, joka tarvitaan tiedolla johtamisen ratkaisujen käyttöönottoon.

Tutkimuksessa selvitettiin toteutustyön automatisointia sekä sovellettiin jatkuvan käyttöönoton käytäntöjä tiedolla johtamisen ratkaisuihin.

– Väitökseni on hyvin käytännönläheinen. Tutkimuksessa ratkaisimme käytännön ongelmia teollisuudessa ja hyödynsimme ratkaisujen arviointiin tieteellistä tarkastelua, Puonti kuvailee.

Väitöskirja hyödyntää Design Science Research -menetelmää. Menetelmässä arvioidaan seitsemän periaatteen avulla, miten hyvin tutkimusongelma, ratkaisu ja ratkaisun toimivuus toteutuvat käytännössä.

Automatisointi säästää aikaa ja lisää tyytyväisyyttä

Puonnin tutkimuksessa kehitettiin arkkitehtuuri, joka mahdollistaa jatkuvan käyttöönoton hyödyntämisen tiedolla johtamisen ratkaisuissa. Tiedolla johtamisen ratkaisun keskeinen osa on koota eri järjestelmien data yhteen keskitettyyn paikkaan, tietovarastoon.

– Tietovaraston toteutus oli selkeästi prosessin työläin vaihe toteuttaa. Tutkimuksen aikana toteutimme työkalun tietovaraston toteutustyön automatisointiin. Sillä oli valtava merkitys. Saavutimme tilanteen, jossa kehittäjä teki tunnissa saman, mihin aiemmin meni kokonainen työpäivä, Puonti kiteyttää.

Pelkkä automatisointi ei kuitenkaan lyhennä käyttöönottoa kuukausista päiviin. Muutoksessa on oltava mukana koko organisaatio, joka käyttää tiedolla johtamisen ratkaisua. Kehitysprosessi on erilainen, kun asioita otetaan käyttöön jatkuvasti.

Aiemmin riitti, että projektin lopussa asiakas otti vastaan projektin ja teki hyväksyntätestauksen. Uudessa tavassa testaaminen on tuotava mukaan yhtenä kehitystyön vaiheena. Testaamalla varmistetaan, että käyttöönotettavat ratkaisut ovat toimivia.

–  Oli mahtava nähdä miten paljon tyytyväisempiä raporttien käyttäjät ja niiden kehittäjät olivat. Jatkuva käyttöönotto poistaa stressaavat käyttökatkot. Raporttien käyttäjien ei tarvitse odottaa kuukausia, vaan heille voidaan kertoa tarkasti, milloin he saavat raportit käyttöön, Puonti listaa tutkimuksen saavutuksia.

Tutkimustyön tulokset hyödyttävät kaikkia tiedolla johtamisen kehitykseen osallistuvia. Raporttien käyttäjät saavat lyhyessä ajassa tarvitsemansa ominaisuudet käyttöön ja kehittäjät saavat heti kehitystyön jälkeen palautetta raporttien käyttäjiltä.

Tutkimustyössä myös havaittiin, että menetelmä tuottaa laadukkaampaa lopputulosta, kuten virheettömämpiä datan latauksia. Tiedolla johtamisen organisaatiot hyötyvät tutkimuksessa esitellystä toimintatavasta, sillä toteutettua ratkaisua on helpompi ylläpitää.

Mikko Puonti työskentelee Solitalla modernien analytiikkaratkaisujen parissa.

Diplomi-insinööri Mikko Puonnin tietotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Continuous Delivery in Data Warehousing tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 9.12.2022 kello 12 Rakennustalon auditoriossa RG202, Korkeakoulunkatu 5. Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Abrahamsson Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu-Matti Järvinen informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Puonti
mikko.puonti@tuni.fi

Kuvat

Kuva: Essi Peltonen
Kuva: Essi Peltonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.

Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote

Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye