Väitöstutkimus tuo lisätietoa tekijöistä itsemurha-ajatusten ja tekojen taustalla
Lääketieteen lisensiaatti Kari Aaltonen tutki tuoreessa väitöskirjassaan tekijöitä, jotka selittävät itsemurha-ajatuksia, -yrityksiä ja -kuolemia psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa masennuksen tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi olleiden suomalaispotilaiden keskuudessa.
Väitöstutkimuksensa kahdessa ensimmäisessä julkaisussa Aaltonen tarkasteli itsemurha-ajattelun ja yritysten välisiä riskitekijäeroja. Tutkimuksessa oli mukana 188 masennuksesta ja 99 kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivää pääkaupunkiseudun psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilasta.
Heistä 34 % raportoi ajatelleensa itsemurhaa vakavasti jossain elämänsä vaiheessa ilman, että he olivat sitä yrittäneet. Vakavan masennustilan ja tyypin II kaksisuuntaisen mielialahäiriön lisäksi itsemurha-ajatuksia selittivät nuorempi ikä, toivottomuus ja lapsuudenaikainen fyysinen kaltoinkohtelu.
Tutkittavista 45 % oli yrittänyt itsemurhaa ainakin kerran, ja itsemurhayrityksiä selittivät mm. masennuksen vaikeampi oirekuva, alkoholiriippuvuus, epävakaan persoonallisuuden piirteet ja lapsuudenaikainen fyysinen kaltoinkohtelu.
– Lapsuudenaikainen kaltoinkohtelu oli sekä itsemurha-ajatusten että yritysten riskitekijä. Löydösten mukaan on mahdollista, että lapsuudenaikainen fyysinen kaltoinkohtelu altistaa tunne-elämän epävakaille persoonallisuuden piirteille, jotka taas altistavat itsemurhayrityksille, Aaltonen sanoo.
– Yleisesti ottaen itsemurha-ajattelua näyttävät selittävän masennus ja toivottomuus, kun taas yrityksiä selittävät vaikeampi oirekuva tai alentuneeseen itsekontrolliin viittaavat tekijät.
Itsemurhariski on laskenut samalla kun masennuksen avohoito ja lääkehoito ovat lisääntyneet
Aaltosen väitöstutkimuksen kaksi viimeistä artikkelia käsittelivät itsemurhariskiä masennuksen vuoksi ensimmäistä kertaa sairaalassa hoidettujen potilaiden keskuudessa.
Tutkittavien suomalaispotilaiden sairaalajaksot sijoittuivat vuosille 1991–2011. Yhteensä mukana oli 56 826 potilasta, joiden itsemurhakuoleman riskiä seurattiin pisimmillään 24 vuoden ajan.
Kyseessä on tiettävästi suurin ja kattavin aihetta käsittelevä seurantatutkimus koko maailmassa.
Kaikkiaan potilaista 2587 kuoli itsemurhaan (1609 miestä, 978 naista). Vuosina 2006–2011 ensimmäistä kertaa sairaalahoidossa olleiden potilaiden itsemurhan riski oli kuitenkin puolet pienempi kuin vuosina 1991–1995 hoidossa olleilla.
– Yksi tutkimuksen päälöydöksistä on itsemurhariskin puolittuminen, vaikka potilaita hoidetaan nykyään sairaalassa lyhyemmän aikaa kuin ennen ja he ovat todennäköisesti myös vaikeammin sairastavia. Tämä siitä syystä, että hoitojen kestojen lyhenemisen lisäksi myös määrät ovat vähentyneet. Tutkimusajanjakson aikana avohoitoa on kehitetty ja mielialalääkkeiden käyttö kasvanut noin kahdeksankertaiseksi, Aaltonen summaa.
Itsemurhan riski seurantajakson aikana oli 8,6 % miehillä ja 4,1 % naisilla. Riski menehtyä itsemurhaan oli korkein ensimmäisenä sairaalahoidon jälkeisenä vuotena ja puolittui seuraavan vuoden aikana. Aiemmin itsemurhaa yrittäneet olivat erityisen korkeassa riskissä: todennäköisyys kuolla itsemurhaan oli 15,4 % miehillä ja 8,5 % naisilla.
Itsemurhakuolemaa ennustivat mm. miessukupuoli, aiempi itsemurhayritys, vakava masennustila, alkoholiriippuvuus ja yksin asuminen. Yllättävämpiä ennusmerkkejä olivat korkea koulutus ja perheen suhteellisesti korkeampi tulotaso.
– Tämä on päinvastainen tulos kuin mitä yleensä todetaan väestössä. Taustalla voi olla useita syitä, esimerkiksi sairaalahoitoon päätyneen henkilön elämänhallinnan menetys tai iso muutos, kuten työttömyys, avioero tai vaikea sairaus, Aaltonen pohtii.
LL Kari Aaltonen väittelee 1.2.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Suicidal behavior in depressive or bipolar disorders". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HYKS Psykiatriakeskuksen Auditorio Christian Sibelius, Välskärinkatu 12.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Kari Aaltonen, psykiatrian erikoislääkäri, HUS Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja, kari.aaltonen@hus.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme