Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus valaisee suomalaista unien kerronta- ja tulkintaperinnettä

Jaa

Unikäsityksiä rakennetaan jo lapsuudessa sekä omia että toisilta kuultuja unia tulkiten. FM Silja Heikkilä osoittaa väitöksessään, että unista keskusteleminen on samalla aktiivista oman maailmankuvan ja todellisuuskäsityksen rakentamista. Hänen tutkimusaineistossaan esimerkiksi käsiteltiin enneunia ja vainajien ilmestymistä uniin, mutta samalla näitä uskomuksellisia aiheita pohdittiin muistakin näkökulmista.

Silja Heikkilä
Silja Heikkilä

Heikkilän näkökulma uniin on sosiokulttuurinen, eli lähtökohtana on uni sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä.
– Haluan avata keskustelua unien sosiokulttuurisen tutkimuksen ja ihmisen yksilöllisiin merkityksiin kohdistuvan tutkimuksen mahdollisuuksista, Heikkilä kertoo.

Unien kulttuurista ulottuvuutta on lähestytty pääosin suunnista, jotka kaikki kytkeytyvät jollain tapaa unien sisältöihin ja niistä kertomiseen. Suomessa unia on tutkittu eritoten folkloristiikan näkökulmasta. Heikkilä lähestyy unia ilmiönä, joka liittyy kiinteästi monen ihmisen arkeen, mutta usein myös nostaa hänet tämän arjen ulkopuolelle.

Heikkilä selvittääkin keräämäänsä haastattelu- ja kyselyaineistonsa pohjalta erilaisia unikäsityksiä, niiden rakentumista ja unikäsitystä ilmiönä. Tutkimus valaisee myös unien kertomistilanteisiin liittyviä ennakko-odotuksia.

Elävän perinnön prosesseja esille unipuhetta tulkiten

Perinteeseen liittyvät prosessit ovat jääneet hieman vähemmälle huomiolle. Ne tarkoittavat perinteen välittymistä, eli niiden vaalimista ja eteenpäin siirtämistä seuraaville sukupolville. Perinteen ylläpitämisen ja välittymisen prosesseja voidaan lähestyä yksilöllisiä merkityksiä tulkiten, ja näitä prosesseja Heikkilä selvittää tutkimuksessaan elävän perinnön käsitteen avulla.

Heikkilän mukaan unista puhumalla ja niitä kertoen siirretään unien kerronta- ja tulkintaperinnettä, vaikka kertomisen syyt olisivatkin vaihtuvia ja tilannekohtaisia tai vaikka unille ei annettaisi mitään merkityksiä. Elävän perinnön prosesseissa olennaisiksi seikoiksi nousevat lopulta moniääniset, henkilökohtaiset ja usein myös ristiriitaiset merkitykset.

Tutkimus osoittaa, että unikäsityksiä koskeva puhe on samalla uniin liittyvien menneiden kokemusten ja erilaisten tulkittujen unikäsitysten muistelua ja reflektointia sekä pohdintaa todellisuuden luonteesta ja kasvuympäristön merkityksistä omalle unikäsitykselle.

Unien kertomisen tilannekohtaisuus

Erilaiset uniin liittyvät näkemykset tulevat esille niin pysyvämpinä asennoitumisina ja suhtautumisina uniin, mutta ne näkyvät myös tilannekohtaisesti joustavina. Unien kertomistilanteet ovat tilannekohtaisia ja sosiaalisesti rakennettuja, mutta myös tilallisesti hahmottuvia perinteen välittymisen hetkiä. Yksilölliset unet ja vaihtuvat tilanteet muodostavat unien kertomistilanteista ainutkertaisia, eikä kyse ole ainoastaan unien kertomisesta ja niistä tehdyistä tulkinnoista. Unien kertomistilanteiden pohjalta ei Heikkilän näkemyksen mukaan voi suoraan vetää johtopäätöksiä kertojan unikäsityksistä.

Heikkilä osoittaa tutkimuksellaan, että ihmisten uniin kohdistamat merkitykset rakentuvat vahvasti unien kertomisen kautta sekä unista aiheena keskustelemalla. Heikkilän mukaan perinteiden välittymistä on lisäksi tärkeää tarkastella dialogisena ilmiönä, jossa vuorovaikutus on molemmin puolista sukupolvien välillä.

FM Silja Heikkilän etnologian ja antropologian väitöskirjakäsikirjoituksen "Unien elävä perintö - etnologinen tutkimus unikäsityksistä ja unien kertomistilanteista" tarkastustilaisuus pidetään 12.11.2021 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Annikki Kaivola-Bregenhøj (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Outi Fingerroos (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on tulossa.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358404818455

Julkaisu luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8866-1

Taustatietoja: Silja Heikkilä (s. 1973) valmistui Turun yliopistosta filosofian maisteriksi 2013, ja työskentelee kulttuuri- ja opetusalalla. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö sekä Satakunnan rahasto/Suomen kulttuurirahasto.

Lisätietoja: Silja Heikkilä: siljaheik@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Silja Heikkilä
Silja Heikkilä
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Lisää kansainvälisiä kykyjä Jyväskylään ja Keski-Suomeen - Jyväskylän yliopisto mukana edistämässä veto- ja pitovoimaa28.10.2021 15:20:22 EEST | Tiedote

Monet alat tarvitsevat kipeästi lisää osaajia, vaikka samanaikaisesti kansainvälisten osaajien on vaikeaa työllistyä Suomessa. Yhtenä ratkaisuna osaajapulaan on kansallinen Talent Boost -ohjelma. Jyväskylän yliopisto on mukana rakentamassa Talent Hubia eli paikallista palveluiden ekosysteemiä, jossa ulkomaalaistaustaiset ihmiset tuntevat kuuluvansa aidosti suomalaiseen yhteiskuntaan ja voivat saavuttaa tavoitteensa urallaan.

Tekoälyn hyödyntäminen liikunta-alalla kiehtoo uutta liikuntabiologian professoria28.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsumenettelyllä ottanut PhD Neil Croninin liikuntatieteiden professorin tehtävään, jonka ala on liikuntabiologia. Professuuri sijoittuu liikuntatieteelliseen tiedekuntaan, biomekaniikan toiminta-alueelle. Cronin johtaa akatemiahanketta, jossa tutkitaan koneoppimisen menetelmiä ihmisliikkeen analysointiin ja kehitetään puettavia mittauslaitteita.

Metsäteollisuus historiansa suurimmassa murroksessa - väitöstutkimus valottaa globaalia muutosta25.10.2021 13:30:00 EEST | Tiedote

Metsäteollisuuden murros 1980-luvulta nykypäivään on ollut alan historian suurin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöskirjatutkimuksen mukaan painopapereiden kysynnän heikkeneminen, Kiinan nousu suureksi markkina-alueeksi ja uudet selluloosan raaka-aineet ovat pakottaneet yritykset joko muuttumaan tai fuusioitumaan. Vain harvat yritykset kykenivät tekemään samalla taloudellista tulosta.

Väitös 29.10.2021: Heikko uni ja väsyminen arjen toiminnoissa voivat heikentää iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia liikkua (Palmberg)25.10.2021 10:02:19 EEST | Tiedote

Fyysisellä aktiivisuudella on useita terveyshyötyjä läpi elämän, mutta aktiivisuuden määrä usein vähenee iän myötä. Tuoreessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöstutkimuksessa havaittiin, että heikompi uni ja väsyminen arjen toiminnoissa saattavat heikentää vanhuusiän liikkumismahdollisuuksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme