Onnettomuustietoinstituutti

Vakavien liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi tarvitaan uutta tietoa

Jaa

Suomessa on tavoitteena vähentää liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia. Kokonaiskuvaa liikenteessä vakavasti vammautuneista on kuitenkin vaikea muodostaa, sillä onnettomuustieto on hajallaan useilla eri toimijoilla. Puutteellisen tilastoinnin vuoksi liikenneturvallisuutta edistävän päätöksenteon tueksi ei ole ollut käytettävissä riittävästi tietoa. Onnettomuustietoinstituutti on kehittänyt uuden menetelmän vammautumisiin johtaneiden onnettomuuksien tutkintaan.

Tiedot etenkin polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden vammautumiseen johtaneista yksittäisonnettomuuksista ovat puutteellisia. Kuva: Lev Karavanov, Mostphotos.
Tiedot etenkin polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden vammautumiseen johtaneista yksittäisonnettomuuksista ovat puutteellisia. Kuva: Lev Karavanov, Mostphotos.

Liikenneturvallisuustyön nollavision mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Virallisen tilaston mukaan vuonna 2020 tieliikenneonnettomuuksissa Suomessa kuoli 223 ja loukkaantui vakavasti 408 henkilöä. Virallisen tilaston ulkopuolelle jäävät ne liikenneonnettomuudet, joissa poliisi ei ole käynyt paikalla. Arvioiden mukaan vakavaan vammautumiseen johtavia onnettomuuksia tapahtuu vuosittain yli 1000.

- Poliisia ei kutsuta paikalle esimerkiksi tieltä suistumisessa, jos onnettomuudessa ei ole ollut muita osallisia, eikä ole syytä epäillä rikosta. Siksi tiedot etenkin polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden vammautumiseen johtaneista yksittäisonnettomuuksista ovat puutteellisia, taustoittaa erityisasiantuntija Salla Salenius Onnettomuustietoinstituutista.

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien ehkäisyyn on panostettu jo vuosia: liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa lakisääteisesti kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet, ja tekevät onnettomuustutkinnan pohjalta liikenneturvallisuuden parannusehdotuksia. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrää on saatu pitkällä aikavälillä vähennettyä, ja viime vuosina liikenteessä on menehtynyt hieman yli 200 henkeä vuosittain. Uudessa liikenneturvallisuusstrategiassa vakavat vammautumiset on nostettu aiempaa keskeisempään asemaan.

- Liikenneturvallisuusstrategian nollavisioon pääsemiseksi on ponnisteltava, sillä nykyiset keinot eivät riitä vähentämään vakavia onnettomuuksia. Jotta liikenneturvallisuustyö on tehokasta, sen tulee perustua tutkittuun tietoon. Vakaviin vammautumisiin johtaneista onnettomuuksista ei aiemmin ole ollut saatavilla edes luotettavaa määrällistä tietoa, saati syvemmälle menevää laadullista tietoa onnettomuuksiin ja vammautumiseen johtaneista tekijöistä, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari muistuttaa.

Suuren lukumäärän vuoksi kaikkia vakavaan vammautumiseen johtaneita onnettomuuksia ei voida tutkia yhtä tarkasti kuin kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.Siksi Onnettomuustietoinstituutti on kehittänyt uuden menetelmän vammautumisiin johtaneiden onnettomuuksien tutkintaan.

Hajanaisia ja keskenään ei-yhteensopivia tietoja

Liikenneonnettomuuksissa vammautuneista henkilöistä on tilastoja Tilastokeskuksen lisäksi myös esimerkiksi vakuutusyhtiöillä, hoitolaitoksilla ja pelastuslaitoksella. Eri tilastojen kattavuus kuitenkin vaihtelee, ja esimerkiksi loukkaantumisen vakavuuden määritysperusteet poikkeavat toisistaan.

Onnettomuustietoinstituutin kehittämässä uudessa menetelmässä useiden organisaatioiden olemassa olevia tietolähteitä kootaan uudeksi, yhtenäiseksi tietokannaksi, jolloin kokonaisuus on yksittäisiä aineistoja kattavampi.

- On todella mielenkiintoista olla mukana kehittämässä onnettomuustilastointia ja aivan uutta tutkintaa, joka on kansainvälisestikin ainutlaatuista. Tarkoituksena on saada yhdestä tietokannasta dataa kaikkien liikenneturvallisuustyötä tekevien tahojen käyttöön. Uusi tutkintamenetelmä tarjoaa selvästi nykyistä ajantasaisempaa ja kattavampaa tietoa vakavaan vammautumiseen johtaneista onnettomuuksista, selittää Noora Airaksinen, joka on vammautumisiin johtaneiden onnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtaja.

Yhteistyötä tehdään mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), poliisin, sairaaloiden ja Tapaturmavakuutuskeskuksen kanssa. Tutkinnan aloittaminen on vaatinut muun muassa tietojärjestelmien luomista ja tiedonhankintakäytännöistä sopimista eri tahojen kanssa. Työ on osin vielä kesken.

- Käytettävissä olevien resurssien määrä ja haluttu tulosten raportointiaikataulu vaikuttavat olennaisesti siihen, kuinka laajasti, tarkasti ja kattavasti vakavaan vammautumiseen johtaneita onnettomuuksia voidaan tutkia ja tilastoida. Mitä enemmän tietojen hankkimiseen liittyy manuaalisia työvaiheita, sitä enemmän siihen tarvitaan resursseja, Parkkari muistuttaa.

Onnettomuustietoa on tulevaisuudessa tarkoitus käyttää liikenneturvallisuustoimien suunnittelussa, poliittisen päätöksenteon tukena sekä liikenneturvallisuuteen liittyvässä tutkimuksessa ja tiedotuksessa.

- Menetelmä tukee ja täydentää tutkijalautakuntien tutkinnalla kerättyjä tietoja kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Kun tuotetaan kattavampaa tietoa myös vakavaan vammautumiseen johtaneista onnettomuuksista, saadaan todenmukaisempi kuva nykyisestä liikenneturvallisuustilanteesta, sanoo Salenius.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Salla Salenius, p. 040 922 0804

Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, p. 050 306 9884

etunimi.sukunimi(at)oti.fi

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tietopalvelu, p. 040 450 4666, tietopalvelu(at)oti.fi

Viestintä, p. 040 450 4700

Kuvat

Tiedot etenkin polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden vammautumiseen johtaneista yksittäisonnettomuuksista ovat puutteellisia. Kuva: Lev Karavanov, Mostphotos.
Tiedot etenkin polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden vammautumiseen johtaneista yksittäisonnettomuuksista ovat puutteellisia. Kuva: Lev Karavanov, Mostphotos.
Lataa
Onnettomuustietoinstituutin erityisasiantuntija Salla Salenius. Kuva: Eeva Murtolahti.
Onnettomuustietoinstituutin erityisasiantuntija Salla Salenius. Kuva: Eeva Murtolahti.
Lataa
Onnettomuustietoinstituutin johtaja Kalle Parkkari. Kuva: Eeva Murtolahti.
Onnettomuustietoinstituutin johtaja Kalle Parkkari. Kuva: Eeva Murtolahti.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Onnettomuustietoinstituutti
Onnettomuustietoinstituutti
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki

Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. Lue lisää www.oti.fi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti

Miten liikenneturvallisuutta parannetaan järjestelmätasolla?29.6.2022 07:45:00 EEST | Blogi

Viime vuosina liikenteen turvallisuuskehitys liikennekuolemilla mitattuna on polkenut paikallaan. Tilanteen korjaamiseksi on keskeisissä ministeriöissä, eli liikenne- ja viestintäministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä sekä sisäministeriössä valmisteltu strategioita ja toimenpideohjelmia tuleville vuosille. Taustalla on uudelleen vahvistettu turvallisuusvisio kahdenkymmenen vuoden takaa: liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä.

Liikennekuolemat usean tekijän summa – moni niistä ratkeaisi peiliin katsomalla16.6.2022 07:44:20 EEST | Tiedote

Liikenneonnettomuudet ovat inhimillisiä tragedioita, ja niiden vähentäminen on liikenneturvallisuustyön iso, yhteinen tavoite. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tutkitaan tarkoin, ja kerätyn tiedon avulla pyritään ehkäisemään vastaavanlaisen onnettomuuden toistuminen. Ylikomisario Mika Peltola on toiminut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtajana Varsinais-Suomen lautakunnassa jo 20 vuotta. Hän korostaa jokaisen omaa vastuuta liikenteessä.

Tutkijalautakunnat selvittäneet jo 15 000 liikenneonnettomuuden taustat25.5.2022 07:30:00 EEST | Tiedote

Suomessa kuolee tieliikenteessä yli 200 ihmistä vuosittain. Onnettomuuksien syiden tunnistaminen auttaa ehkäisemään vastaavanlaisia turmia tulevaisuudessa, ja siksi jokainen tie- tai maastoliikenteessä tapahtunut kuolemaan johtanut onnettomuus tutkitaan tarkoin. Tutkinnasta vastaa moniammatillinen, alueellinen tutkijalautakunta, joita on eri puolella Suomea yhteensä 20. Tähän mennessä lautakunnat ovat tutkineet jo yli 15 000 kuolonkolaria. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme