Helsingin yliopisto

Väkivaltaa kokeneiden suomalaisten osuus on vähentynyt selvästi

Jaa

Korona-ajan vaikutukset näkyvät ennen kaikkea fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuuden laskuna. Omaisuusrikosten ja seksuaalisen väkivallan osalta ei kuitenkaan havaittu vastaavaa laskua, vaan tulokset pysyivät aiempien vuosien tasolla, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Vuoden 2020 Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan neljä prosenttia 15–74 -vuotiaista Suomessa asuvista henkilöistä oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Nuoret olivat kokeneet fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän.

Miehet kokivat naisia yleisemmin väkivallalla uhkaamista, kun taas naiset kokivat yleisemmin eri fyysisen väkivallan muotoja.

- Fyysistä väkivaltaa tai uhkailua kokeneiden osuudet laskivat edellisvuosiin verrattuna. Laskua havaittiin sekä miesten että naisten kohdalla, mutta lasku oli voimakkaampaa miesten osalta, sanoo yliopistonlehtori Matti Näsi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Miehet kokivat uhkailua ja väkivaltaa yleisimmin julkisilla paikoilla. Vuonna 2020 miesten kokema väkivalta julkisilla paikoilla ja omassa asunnossa väheni aiempiin vuosiin verrattuna ja oli miltei puolet alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2012.

Työtehtävissä kohdattujen uhkailu- ja väkivaltatilanteiden yleisyys lisääntyi naisten osalta ajanjaksolla 2012–2018, mutta vuonna 2020 se oli mittaushistorian alhaisimmalla tasolla.

Omaisuusrikosten määrässä ei juurikaan muutoksia

Polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot olivat yleisimmät kotitalouksien omaisuuteen kohdistuneet rikokset.

- Kotitalouteen kohdistuvien omaisuusrikosten yleisyys oli varsin samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina, sanoo Näsi.

Yksityishenkilöihin kohdistuneista rikoksista yleisimpiä ovat tavaran tai palvelun ostamiseen liittyvät huijaukset sekä henkilötietojen urkinta tai väärinkäyttö. Vuoden 2020 kyselyssä tavaran tai palvelun ostamiseen liittyneestä huijauksesta ilmoitti viisi prosenttia vastaajista ja henkilötietojen urkinnasta ja väärinkäytöstä kolme prosenttia.

Katuväkivallan pelko on laskusuunnassa

Vuoden 2020 kyselyssä joka neljäs vastaajista ilmoitti pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella kuluneen vuoden aikana. Katuväkivaltaa pelänneiden osuus on laskenut vuodesta 2017 noin seitsemän prosenttiyksikköä. Myös työpaikkaväkivallan pelko on laskenut viime vuosina, vastaajista 12 prosenttia koki pelkoa työpaikkaväkivallasta vuonna 2020.

Kansallinen rikosuhritutkimus on Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttama kansallisesti edustava kyselytutkimus, joka on toteutettu vuosina 2012–2020. Vuoden 2020 kyselyyn vastasi 5806 Suomessa vakituisesti asuvaa 15–74 -vuotiasta henkilöä, vastausprosentin ollessa 29,8 prosenttia.

Julkaisu:

Näsi, Matti & Kolttola, Ilari (2021) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2020 - Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. (Katsauksia 48/2021). Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

Raportin voit ladata myös tästä.

Lisätietoja:
Matti Näsi, yliopistonlehtori                                         Ilari Kolttola, suunnittelija 
matti.j.nasi@helsinki.fi                                                  ilari.kolttola@helsinki.fi
02941 20881                                                                      02941 20887

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Forskning: Marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga bör begränsas16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Projektet Marknadsföring av ohälsosamma livsmedel till barn och ungdomar (EPELI) kartlade marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga och lösningar på deras negativa effekter. Dagens avslutande seminarium presenterade resultaten av studien och slutsatser. Enligt studien behövs strängare och mer restriktiva marknadsföringsregler för att skydda unga människor, särskilt de i åldern 13-17 år.

Tutkimus: Lapsille ja nuorille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia pitäisi rajoittaa16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille (EPELI) -hankkeessa kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia sekä ratkaisuja sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Tänään pidetyssä päätösseminaarissa esiteltiin tutkimuksen tuloksia ja johtopäätökset. Tutkimuksen mukaan nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17 -vuotiaita nuoria

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme