Ensi- ja turvakotien liitto

Väkivaltaan löytyy myös poikkeusoloissa apua

Jaa

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodit auttavat lähisuhdeväkivaltaa kokeneita myös pääsiäisenä. Väkivalta tulee harvoin kummallekaan osapuolelle täytenä yllätyksenä. Osa väkivallasta voitaisiin estää hakemalla apua jo siinä vaiheessa, kun tuntee olonsa uhatuksi tai epäilee, että ei pysty hallitsemaan omia tunteitaan.

Koskaan ei kannata jäädä odottamaan riidan kärjistymistä väkivaltaiseksi. Töniminen, tukistaminen tai repiminen on väkivaltaa. Uhkailu, liiallinen kontrollointi tai nimittely ovat henkistä väkivaltaa jo merkki siitä, että perhe tarvitsee apua.

Pelkona on, että nyt poikkeusoloissa perheiden vaikeat tilanteet kärjistyvät väkivallaksi. Poliisi on julkisuudessa tuonut esiin, kuinka kotihälytysten määrät ovat viime viikkoina nousseet. Usein alkoholilla on osuutta asiaan. Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten ylläpitämien turvakotien asiakasmäärissä ei vielä ole näkynyt selkeää kasvua, vaan tilanne on melko tavanomainen verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. Pääkaupungin turvakotiyhdistyksen turvakodit ovat jo kuitenkin olleet täynnä. Samoin hyvin täyttä on ollut Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella.

− On ennakoitavissa riski, että ainakaan Helsingissä turvakotipaikat eivät tule riittämään, jos tilanne pahenee, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta. Turvakotiin yhteydenotto on viisasta joka tapauksessa, silloinkaan ei jätetä yksin ja paikka haetaan toisesta turvakodista tai ratkaisu haetaan kriisipäivystyksen kanssa.

Väkivaltaisen perheen tai parin elämässä toistuvat tietyt vaiheet. Ensimmäisessä vaiheessa esiintyy erimielisyyttä, välit kiristyvät ja perheessä yleensä riidellään. Jännitys voi purkautua erilaisina väkivallan muotoina, kuten henkisenä väkivaltana.

Jännitteisyyden kasvua seuraa väkivaltatilanteen ”räjähdys” eli esimerkiksi fyysinen pahoinpitely. Tavallisesti jokin toisarvoinen asia laukaisee väkivaltaisen käyttäytymisen. Vaiheeseen saattaa liittyä myös päihteiden käyttöä, joka voi merkitä väkivallantekijälle hyväksyttyä syytä käyttäytyä väkivaltaisesti. Väkivaltatilanteen jälkeen saattaa seurata rauhallinen vaihe ja jonkin aikaa menee yleensä hyvin, mutta hoitamattomana väkivallalla on tapana uusiutua.

Parisuhteen turvallisuutta voi mitata testillä

Oman parisuhteen turvallisuuden voi selvittää monella eri tavalla. Puhuminen lähimmäisen kanssa voi selkeyttää omia ajatuksia ja ammattiapua saa muun muassa auttavista puhelimista, kuten esimerkiksi ympäri vuorokauden toimivalta Nollalinjalta ja Nettiturvakoti.fi -sivun chatissä. Nettiturvakodissa on tiedon lisäksi myös testejä, joilla voi tunnistaa vaaran merkkejä ja arvioida oman parisuhteen turvallisuutta. Myös väkivallasta selviytyneiden kokemukset ovat hyvä keino selvittää ajatuksia ja niistä saa rohkeutta omasta tilanteesta puhumiseen. Selviytymiskertomuksia löytyy esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton sivulta ja Nettiturvakodista.

Läheisten ihmisten rooli on tärkeä. Kun hiljaisuuden muuri murtuu, kuuntelevana korvana on useimmiten ystävä tai läheinen sukulainen. Keskustelussa ei tarvitse etsitä syitä tai syyllisiä vaan tukea ymmärtäväisesti.

− Tärkeintä on saada väkivaltaa kokenut tai käyttänyt pohtimaan asiaa, tunnistamaan tilanne ja hakemaan apua, sanoo väkivaltatyön asiantuntija Johanna Matikka Ensi- ja turvakotien liitosta.

Tee turvasuunnitelma ja hae apua ajoissa

Väkivalta loppuu vain harvoin itsestään. Yleensä väkivalta lisääntyy vähitellen ja kovenee, esimerkiksi henkinen väkivalta muuttuu lyömiseksi tai satunnainen fyysinen väkivalta säännölliseksi. Lopulta väkivallasta voi tulla luonnoton vääristyneen todellisuuden tila, jonka piirteitä ovat väkivallan vähättely ja väkivallan oikeutettuna pitäminen.
Turvasuunnitelman avulla voi varautua etukäteen uhkaavien tilanteiden varalle.

− On tärkeää, että kaikki väkivaltaisessa perheessä elävät tekevät itselleen suunnitelman siitä, miten voivat turvata itsensä ja lapset tilanteiden uhatessa kärjistyä, sanoo Johanna Matikka. Myös lasten ja nuorten on tärkeä tehdä oma suunnitelmansa. Väkivaltainen voi puolestaan suunnitella, miten voi hillitä itsensä ja välttää tilanteiden kärjistymistä väkivallaksi. Nettiturvakodista löytyy ohjeet turvasuunnitelman tekemiseen.

Turvakodit ovat auki pääsiäisenä

Ensi- ja turvakotien liiton kaikki turvakodit eri puolilla Suomea ovat auki myös pääsiäisenä ja auttavat apua tarvitsevia. Turvakotiin voi myös soittaa, jos kotona olo pelottaa väkivallan vuoksi. Osa turvakodeista voi olla täynnä, mutta apua pyritään aina järjestämään niin, että kukaan ei jää ilman apua. Pääsiäisen jälkeen apua saa myös avopalveluista, joissa väkivallasta voi käydä keskustelemassa auttamisen ammattilaisten kanssa tai Ensi- ja turvakotien liiton chat-palvelusta.

− Lähisuhdeväkivaltaa ei tarvitse hävetä ja on viisautta hakea mahdollisimman varhain apua. Jokaisella on oikeus elää ilman väkivaltaa ja on tärkeää muistaa, että väkivallasta voi selvitä, sanoo Riitta Särkelä.

Kolme tärkeintä asiaa, jos pelkäät kotona väkivaltaa:

  1. Varaudu etukäteen. Suunnittele ja tee turvasuunnitelma uhkaavien tilanteiden varalle. Ohjeet turvasuunnitelman tekemiseen: https://nettiturvakoti.fi/nain-haet-apua/turvasuunnitelmat/
  2. Kerro tilanteesta läheisellesi. Mieti, kuka voisi olla sinun luotettu henkilösi, jolle voisit kertoa. On hyvä, että joku tietää tilanteestasi ja voi pitää sinuun yhteyttä. Kertominen jo pelkästään tuo turvallisuutta.
  3. Ota yhteyttä turvakotiin. Voit olla yhteydessä turvakotiin, vaikka juuri nyt et tarvitsisikaan apua. He osaavat neuvoa, miten pitää toimia, jos tarvitset turvakodin suojaa.

Ensi- ja turvakotien liiton chat auttaa nimettömästi kaikkia väkivallan osapuolia ja on auki arkisin 10−15 sekä maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17−19.

Chat löytyy osoitteesta: nettiturvakoti.fi sekä ensijaturvakotienliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Matikka
väkivaltatyön asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 373 8506

Riitta Särkelä
pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 63 663

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Perheiden auttaminen verkossa moninkertaistunut2.4.2020 11:43:39 EESTTiedote

Perheet hakevat nyt vaikeuksiin apua verkon välityksellä. Ensi- ja turvakotien liitto on tehostanut verkkoauttamista ja apua on tarjottu yhä enemmän liiton matalan kynnyksen chatissa. Kuluneen kahden viikon aikana keskustelujen määrä on moninkertaistunut. Erityisesti vauvaperheiden vanhemmat ovat löytäneet chatin ja saaneet keskustelusta apua. Lisääntyneet kotiviikot ovat saaneet ihmiset hakemaan yhä enemmän apua myös kiristyneisiin tilanteisiin ja väkivaltaan kotona.

Perheiden jaksaminen voi olla koetuksella neljän seinän sisällä – Ensi- ja turvakotien liitto tehostaa verkkoauttamista17.3.2020 11:54:54 EETTiedote

Koronan vuoksi perheiden elämä rajoittuu nyt omaan kotiin. Uusi tilanne on hieno mahdollisuus puuhata enemmän yhdessä, kun menoja on vähemmän ja aikaa enemmän. Pulmat voivat myös kärjistyä ja perheiden yksinäisyys tuntua ylivoimaiselta. Ensi- ja turvakotien liitto lisää tuntuvasti perheitä auttavan chatin aukioloaikoja tulevina viikkoina. Chat on auki arkipäiväisin klo 10 –15 sekä muina erikseen ilmoitettuina aikoina. Haemme jäsenyhteisöjemme kanssa koko ajan aktiivisesti uusia keinoja olla apua tarvitsevien tukena tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme