Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vakka-Suomen vesihuoltoyhteistyö tiivistyy entisestään

Jaa

Viime vuoden lopussa valmistunut Vakka-Suomen alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee tiivistämään alueen vesihuoltoyhteistyötä entisestään. Suunnitelmassa on esitetty, että yhteistyö johtaisi siihen, että alueen vesihuoltopalvelut toteutettaisiin lopulta yhden yhteisen yhtiön kautta.

Uudenkaupungin Häpönniemen puhdistamo, jonne jäteveden käsittely tullaan jatkossa keskittämään. © Vakka-Suomen Vesi Oy
Uudenkaupungin Häpönniemen puhdistamo, jonne jäteveden käsittely tullaan jatkossa keskittämään. © Vakka-Suomen Vesi Oy

Yhteistyötä kehitetään kohti yhteistä vesihuolto-organisaatiota

Yhteistyötä on suunniteltu tehostettavan ensin sopimusperusteisesti. Siinä laitokset sopivat kahden välisin sopimuksin yhteistyöstä. Siitä esitetään pikkuhiljaa siirryttävän operointimalliin, jossa operaattori laskuttaa sovituista palveluista, mutta vesihuolto-omaisuus säilyy edelleen vesihuoltolaitoksilla. Lopulta, vuosina 2030–2035, päädyttäisiin alueen kuntien yhteisesti omistaman vesihuoltoyhtiön perustamiseen.

Talousveden toimintavarmuutta parannetaan uusilla putkiyhteyksillä

Alueen nykyiset vedenhankintaratkaisut riittävät myös tulevaisuuden tarpeisiin, mutta talousveden toimittamisen toimintavarmuutta tehostetaan toteuttamalla uusia putkiyhteyksiä. Jatkossakin Vakka-Suomen alueen vedenhankinta tulee pohjautumaan pääosin Uudenkaupungin pintavesilaitokseen sekä Laitilan kaupungin pohjavedenhankintaan.

Uudessakaupungissa sijaitseva pintavesilaitos tullaan uusimaan suunnittelukauden aikana. Laitos mitoitetaan koko alueen ennustetulle vedentarpeelle ja myös veden käsittelyä tullaan tehostamaan. Uusia putkiyhteyksiä, joilla saadaan parannettua veden toimittamisvarmuutta, on suunniteltu toteutettavan väleille:

  • Kaitainen (Kustavi) – Vehas (Taivassalo)
  • Lempoinen (Taivassalo) – Rautila (Vehmaa) sekä
  • Ihode (Pyhäranta) – Untamala (Laitila).

Lisäksi Laitilan ja Uudenkaupungin välille toteutetaan uusi suurempi putkiyhteys. Toimintavarmuutta parannetaan myös toteuttamalla vesijohtolinjoille uusia paineenkorottamoja ja alavesisäiliöitä.

Edellä mainittujen vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamiseen tähtäävien hankkeiden yhteiskustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa.

Koko Vakka-Suomen alueen vedenhankinta on ajateltu myöhemmin turvattavan joko Raumalta tai Turun Seudun Vesi Oy:ltä ostettava lisäveden turvin. Näiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää uusia putkilinjoja Rauman ja Laitilan tai Mynämäen ja Uudenkaupungin välille. Turun Seudun Vesi Oy:n veden käytön mahdollistaminen edellyttää lisäksi jo Turusta Maskun kautta Mynämäkeen suunniteltujen vesijohtojen toteuttamisen niin, että putkien mitoituksessa huomioidaan myös Vakka-Suomen vedentarve. Vakka-Suomen alueen vedenhankinnan turvaaminen alueen ulkopuolelta tulevalla varavedellä nostaa kustannuksia noin 10 miljoonalla eurolla.

Jätevedenkäsittely keskitetään Häpönniemen puhdistamolle

Jätevedenkäsittelyn osalta esitetään, että alueen pienemmät kunnalliset jätevedenpuhdistamot lopetetaan lähitulevaisuudessa. Jatkossa kaikki alueen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Uudessakaupungissa sijaitsevalle Häpönniemen jätevedenpuhdistamolle.

Ensimmäisiä kehittämishankkeita ovat Rautilan sekä Ihoden jätevedenpuhdistamoiden lopettaminen. Myöhemmässä vaiheessa Taivassalon ja Vehmaan jätevedenpuhdistamot poistetaan käytöstä ja rakennetaan siirtoviemärit Uuteenkaupunkiin.

Jätevedenkäsittelyn keskittäminen Häpönniemeen edellyttää, että koko alueella panostetaan huomattavasti viemäriverkostojen saneeraamiseen. Ilman saneerausta jätevesiverkostoon tulee liikaa vesiä esimerkiksi sateiden aikaan tai lumien sulaessa. Vuotovesiselvityksien ja verkostosaneerausohjelman laatiminen esimerkiksi kuntien toteuttamana yhteistyöhankkeena edesauttaa yhteisten tavoitteiden muodostamista ja niiden toteuttamista.

Häpönniemen puhdistamon jälkikäsittelyä on esitetty tehostettavan. Jälkikäsittelyllä tehostetaan fosforin ja kiintoaineen poistoa sekä parannetaan purkuvesistöön johdettavan jäteveden hygieenistä laatua.

Edellä esitetyt jäteveden käsittelyn tehostamiseen tähtäävät toimet tulevat maksamaan yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa.

Puhdistamoiden lopettaminen vähentää saostus- ja umpisäiliölietteiden vastaanottopaikkoja. Jotta lietteiden kuljetusmatkat eivät kasvaisi liikaa, on suunnitelmassa esitetty erillisen lietteen vastaanottopaikan toteuttamista ainakin Taivassaloon.

Kunnat tekevät päätökset vesihuollon ratkaisuista

Alueellisten suunnitelmien kautta kehitetään kohdealueiden vesihuollon toimivuutta ja toimintavarmuutta. Suunnitelmassa haetaan ratkaisut, joilla alueen vedenhankinta ja jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla.

Nyt laadittu suunnitelma toteutettiin Vakka-Suomen alueelle vuoteen 2050 saakka. Suunnittelualue kattoi seuraavat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Suunnittelutyön teettivät suunnittelualueen kuntien kunnalliset laitokset yhdessä ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut -yksikön (Etelä-Savon ELY-keskus) ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Suunnittelutyön on tehnyt Sweco Finland Oy.

Suunnitelma on parhaillaan suunnittelualueen ja sen lähialueen kunnilla ja muilla yhteistyötahoilla lausuttavana. Saatavien lausuntojen perusteella päätetään toteutettavista jatkotoimenpiteistä ja aikatauluista. Jatkossa kunnat hyödyntävät suunnitelmaa tehdessään vesihuoltoa koskevia päätöksiä.

Lisätietoja: 

ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut -yksikkö (Etelä-Savon ELY-keskus)

Vesihuoltopäällikkö Jyrki Lammila puh. 040 7699 051

Avainsanat

Kuvat

Uudenkaupungin Häpönniemen puhdistamo, jonne jäteveden käsittely tullaan jatkossa keskittämään. © Vakka-Suomen Vesi Oy
Uudenkaupungin Häpönniemen puhdistamo, jonne jäteveden käsittely tullaan jatkossa keskittämään. © Vakka-Suomen Vesi Oy
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Itsenäisyydenaukio 2
20800 Turku

0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

I december ökade antalet arbetslösa med 1 900 i Egentliga Finland - långtidsarbetslösheten fortsatte ändå att minska27.1.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Vid Egentliga Finlands arbets- och näringsbyrå fanns i slutet av december 21 500 arbetslösa arbetssökande. I december brukar antalet arbetslösa vanligen öka klart jämfört med november och så gick det även denna gång. Antalet arbetslösa ökade med 1900 personer jämfört med föregående månad. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa med 900 personer (4 %), dvs. långsammare än i hela landet generellt (5%). I Egentliga Finland minskade antalet permitterade med färre än 100 (2 %) personer jämfört med året innan. I slutet av december var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften i Egentliga Finland 9,4 %, vilket är 0,4 procentenheter mindre än året innan. Därmed var andelen arbetslösa av arbetskraften mindre än i hela landet (9,9%). I december var antalet arbetslösa mindre än året innan i alla andra ekonomiska regioner i Egentliga Finland förutom Nystadsregionen. Jämfört med året innan fanns den största skillnaden i Åbo ekonomiska region (-5 %). I Nystadsregionen ökade arbets

Varsinais-Suomen työttömien määrä nousi 1900 hengellä joulukuussa - pitkäaikaistyöttömyys silti laskussa27.1.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa 21 500 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvaa normaalisti selvästi marraskuuhun verrattuna, kuten tälläkin kertaa. Työttömien määrä nousi 1 900 hengellä edelliseen kuukauteen verrattuna. Vuotta aiemmasta on työttömien määrä vähentynyt 900 henkilöllä (4 %) eli hitaammin kuin koko maassa yleisesti (5%). Varsinais-Suomessa lomautettujen määrä laski alle 100 henkilöllä (2%) verrattuna vuodentakaiseen. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa Varsinais-Suomessa 9,4% eli 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näin työttömien osuus työvoimasta oli pienempi kuin koko maassa (9,9 %). Joulukuussa työttömiä oli Vakka-Suomea lukuun ottamatta vähemmän kaikissa neljässä Varsinais-Suomen seutukunnassa kuin vuotta aiemmin. Suurin ero vuotta aiempaan oli Turun seutukunnassa (-5%). Vakka-Suomessa määrä oli selkeästi koholla (+13%). Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnas

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme