Vakuutustutkimus: Tyypillinen vakuutusasiakas on tyytyväinen ja hoitaa asiansa netissä

Vakuutustutkimuksen vastaajista 77 prosenttia ilmoitti hoitavansa vakuutusasioitaan tavallisimmin netissä joko tietokoneella tai puhelimella. Vastaajista 55 prosenttia piti vakuutusyhtiöiden verkkopalveluja kattavina ja helppokäyttöisinä. Noin viidennes mainitsi tavallisimmaksi asiointipaikakseen vakuutusyhtiön konttorin.

Korvaushakemuksista noin 70 prosenttia tehdään netin kautta. Korvausta hakeneista 88 prosenttia sai asiaansa myönteisen päätöksen ja vain kuudessa prosentissa tapauksia korvaushakemus hylättiin.

Suomalaisten suhtautuminen vakuutuspetoksiin on tiukkenemaan päin. Tänä vuonna 15 prosenttia vakuutustutkimuksen vastaajista kertoi tuntevansa jonkun vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön. Kuusi vuotta aiemmin huijarin tunsi 27 prosenttia vastaajista.

Pitkäaikainen sairaus ja tapaturma huolettavat

Suurimmiksi taloudellista hyvinvointia uhkaaviksi riskeiksi vastaajat kokivat pitkäaikaisen sairauden (40 %), tapaturman (35 %) sekä heti kolmantena vastuun lähiomaisen hoivasta (31 %). Vaikka usko lakisääteisen sosiaaliturvan riittävyyteen olikin nyt hienoisesti kohonnut aiemmista vuosista, usko ei ole kovin vahvaa. Vastaajista 73 prosenttia pitää vapaaehtoisia vakuutuksia välttämättöminä sosiaaliturvan täydentämiseksi.

Yleisin vakuutus on kotivakuutus. Sellainen on keskimäärin 93 prosentilla vastaajista; omistusasunnossa asuvilla hieman useammin kuin vuokralla asuvilla. Kotivakuutusta pidetään kaikille tarpeellisena vakuutuksena asumismuodosta riippumatta. Tätä mieltä oli peräti 95 prosenttia vastaajista.

Suomalaiset ovat kovia matkustamaan ja tunnetusti matkalla voi sattua ja tapahtua. 12 prosenttia vastaajista kertoo, ettei ota matkavakuutusta matkustaessaan. Matkalla jokainen on aina itse vastuussa itsestään. Sitkeässä elää silti virheellinen uskomus siitä, että Suomen valtio järjestää kansalaiselleen kotiinkuljetuksen vakavan matkasairauden tai -tapaturman kohdatessa. Tällainen luulo oli täysin tai osittain peräti 35 prosentilla vastaajista.

Osakesäästötili on loistava mahdollisuus

Lähes 80 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Lähes puolet vastaajista arvioi, ettei pysty hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan palveluja lakisääteisen eläkkeen turvin, mikäli elää yli 80-vuotiaaksi. Tästä iästä alkaen hoivamenot yleensä alkavat kasvaa reilusti. Vastaajista 85 prosenttia uskoo, että kansalaiset joutuvat tulevaisuudessa kustantamaan yhä enemmän itse vanhuuden hoivaan liittyviä palveluja ja 79 prosenttia myös terveyden- ja sairaanhoidon palveluja. Aiempaa useampi (46 %) olisi valmis täydentämään julkisia palveluja omalla kustannuksella.

Tyypillisesti eläkeajan toimeentuloa tällä hetkellä täydennetään hankkimalla omistusasunto, sijoittamalla rahastoihin tai osakkeisiin sekä säästämällä pankkitilille.

Finanssialan mielestä hallituksen päätös luoda piensijoittajille osakesäästötili on tervetullut uudistus. ”Osakesäästötili on loistava mahdollisuus tehdä säästämisestä ja sijoittamisesta helpompaa kaikille suomalaisille. Se voi olla jatkossa myös yksi tapa varautua seniorivaiheen hoivaan”, muistuttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Kauppi pitää tärkeänä, että tällä vaalikaudella viedään eteenpäin myös kertamaksuista eläkevakuutusta. ”Se olisi seniorikansalaisten asemaa parantava muutos lakisääteisen eläkkeen täydentämisessä. Siinä ihminen rahoittaisi lisäeläkkeensä yhdellä kertasuorituksella sen sijaan, että koko omaisuus jätettäisiin perinnöksi. Tällä hetkellä kertamaksuisen eläkevakuutuksen verokohtelu on rankaiseva, sillä järjestelyssä verotetaan sekä tuottoa että oman pääoman palautusta.”

Finanssiala ry:n tilaama Vakuutustutkimus on seurantatutkimus, jolla on tutkittu suomalaisten asennoitumista vakuutuksiin ja vakuutusyhtiöihin säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. Tutkimuksen on toteuttanut IROResearch Oy. Tutkimus tehtiin internetissä IRONetPanelissa 5.–18.5. Vastaajina oli 1000 iältään 18–79-vuotiasta mannersuomlaista, joten otos on valtakunnallisesti edustava.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten:

- Mielipiteitä vakuutuksista ja vakuutusyhtiöistä

- Riskitietoisuutta ja riskienhallintaa

- Vakuutusteen käyttöä ja kokemuksia korvauskäytännöstä

- Näkemystä yksilön ja yhteiskunnan vastuunjaosta