Keskuskauppakamari

Valinnanvapaus on toteutettava – uudistus ei onnistu, jos maakunnat suojelevat omaa tuotantoaan

Jaa
Hallituksen lakiluonnos valinnanvapauslaiksi mahdollistaa pääosin sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Keskuskauppakamarin johtajan Johanna Sipolan mukaan uudistuksen tavoitteiden toteutuminen kuitenkin vaarantuu, jos maakunnat suojelevat omaa tuotantoaan liiallisesti. “Uudistus on toteutettava nykyisen esityksen mukaan, sillä viivyttelyyn tai valinnanvapauden vesittämiseen ei ole varaa.”
Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva

Sote-uudistuksen tavoitteena on väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen sekä palveluista aiheutuvien kustannusten kasvun hillitseminen. Lisäksi valinnanvapaudella tavoitellaan sote-palveluiden saatavuuden ja laadun parantamista sekä halutaan edistää asiakkaiden mahdollisuuksia valita itselleen sopivin palveluntuottaja. Nykyjärjestelmä on epätasa-arvoinen, sillä esimerkiksi hoitoon pääsyn ratkaisee usein raha. ”Ne, joilla on varaa maksaa vakuutuksista ja yksityisestä terveydenhuollosta pääsevät hoitoon jopa samana päivänä, kun taas julkisella puolella jonot saattavat olla viikkojen pituisia”, Sipola sanoo.

Onnistuessaan valinnanvapaus parantaisi kaikkien pääsyä lääkäriin ja antaisi jokaiselle tulotasoon katsomatta vapauden valita itselleen sote-keskuksen sekä asiakassetelin saatuaan mieleisensä palveluntuottajan. Valinnanvapaus ohjaisi julkiset ja yksityiset palveluntuottajat parantamaan laatua ja tehokkuutta, koska asiakkaan mukanaan tuomasta rahasta olisi kilpailtava. Asiakas nousisi järjestelmän keskiöön.

”Valinnanvapaus on se palikka, joka toisi uuteen järjestelmään tervettä kilpailua ja asettaisi asiakkaan tarpeet etusijalle. Hallituksen lakiluonnos on kohtuullisen hyvä, sillä valinnanvapaus ja palveluiden monituottajamalli toteutuisivat riittävän laajasti”, sanoo Sipola.

”Ilman riittävän laajaa valinnanvapautta ja monituottajamallia syntyisi vain massiivinen julkinen monopoli ja uusi hallinnon taso. Sellaista uudistusta ei olisi järkeä toteuttaa”, Sipola jatkaa.

Valinnanvapauden toteutumisen kannalta tärkeitä kohtia lakiluonnoksessa ovat palveluiden järjestäjän ja tuottajan erottaminen sekä läpinäkyvyyteen liittyvät säädökset. Tällaisia ovat vaatimukset avoimelle tiedon saatavuudelle sekä maakunnan liikelaitosten velvoite eriyttää suoran valinnan palveluihin liittyvä kirjanpito.

Keskuskauppakamarin suurin huoli lakiluonnoksessa on maakunnille annetun vallan laajuus sekä kilpailuneutraliteetin toteutuminen.

”Uudistus ei onnistu, jos maakunnat ryhtyvät suojelemaan omaa tuotantoaan. Siksi maakunnille asetetusta velvoitteesta myöntää asiakasseteli on pidettävä tiukasti kiinni. Uudistus ei ole romuttamassa julkista terveydenhuoltoa”, Sipola toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan erikoissairaanhoidosta tuotettaisiin uudistuksen jälkeen vuonna 2024 edelleen 93 prosenttia julkisesti. Yksityisen tuotannon osuus nousisi erikoissairaanhoidossa vain neljästä prosentista seitsemään prosenttiin. Kokonaisuudessaan uudistus nostaisi STM:n arvion mukaan julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisen sektorin tuotannon osuuden nykyisestä 16 prosentista 24 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä.

Myös kilpailuneutraliteetin toteutumisessa on Sipolan mukaan ongelmia: ”Yksityisten ja julkisten palveluntuottajien tasavertaiset lähtökohdat toteutuvat lakiluonnoksessa rajallisesti. Maakuntien liikelaitoksille ei voida sallia verotukseen ja konkurssisuojaan liittyviä erivapauksia”.

Sipolan mukaan lakiluonnos on kuitenkin toteuttamiskelpoinen ja uudistuksen kanssa on syytä edetä ripeästi. ”Nykyjärjestelmässä kustannusten kasvu vain kiihtyy samalla kun palveluiden saatavuus eriarvoistuu ja laatu rapautuu. Varaa viivyttelyyn ei ole”, Sipola sanoo.

Kauppakamarien lausunto lakiluonnoksesta valinnanvapaudeksi löytyy Keskuskauppakamarin lausuntoarkistosta: https://kauppakamari.fi/lausunnot/ 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Lataa
Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Johanna Sipola / Kuva: Roni Rekomaa, Lehtikuva
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta27.3.2024 06:54:00 EET | Tiedote

Kauppakamarin vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet edellisvuoteen nähden. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Alkuvuonna 2023 vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi vuoden aikana.

Keskuskauppakamarin hallitus: Työmarkkinatilanne on ratkaistava luottamusta rakentamalla25.3.2024 16:41:36 EET | Tiedote

Meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet ovat vahingollisia Suomen taloudelle. Yrityksille aiheutuu taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia, joiden korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Keskuskauppakamarin hallitus painottaa, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tähän ei ole varaa. Suomen talouden kasvu on jo pitkään ollut lähes olematonta ja teolliset investoinnit vuotuisia poistoja pienemmät rapauttaen siten tulevaa kasvupotentiaalia. Siksi Keskuskauppakamarin hallitus pitää tärkeänä, että kiistoissa päästään eteenpäin.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan - lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia22.3.2024 06:53:00 EET | Tiedote

Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.

Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä19.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye