Välinpitämätön vilkaisu vai aitoa kiinnostusta? Uusi malli ennustaa, mikä näytöllä vangitsee katsojan
Aalto-yliopiston ja Suomen tekoälykeskus FCAI:n tutkijoiden kehittämä menetelmä auttaa valitsemaan katsojia palvelevia sisältöjä julkisten tilojen informaationäyttöihin.

Niin kadut, asemat kuin toimistotkin pursuavat nykyään erilaisia diginäyttöjä, jotka tarjoavat tietoa ja tarjouksia ohi rientäville ihmisille. Nyt Aalto-yliopiston ja Suomen tekoälykeskus FCAI:n tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka auttaa löytämään helpommin ne sisällöt, joiden äärelle yleisö haluaa pysähtyä - ilman silmänliikkeitä mittaavia sensoreita tai työläitä kyselytutkimuksia.
Tulokset esiteltiin äskettäin tietojenkäsittelytieteen arvostetussa Ubicomp-konferenssissa.
“Aiemmin ihmisten käytöstä useita sisältöjä yhtä aikaa näyttävien näyttöjen edessä on tutkittu katsetta seuraavien sensoreiden avulla. Ne kertovat käyttäjän huomiosta mutta eivät kovinkaan paljon heidän varsinaisesta kiinnostuksestaan. Me olemme nyt kvantifioineet juuri kiinnostusta, mitä ei aiemmin ole tehty, kertoo tutkijatohtori Maria Montoya Freire Aalto-yliopistolta.
Uusi menetelmä voi auttaa suunnittelemaan sisältöjä nimenomaan sellaisille julkisten ja puolijulkisten tilojen näytöille, joilla on yhtäaikaisesti useita erilaisia sisältöjä. Se osoittaa, mitkä sisällöt kannattaa valita ja miten asetella ne näytölle.
“Käytännössä näytön sommittelu lasketaan uudelleen niin, että kiinnostavat asiat löytyvät todennäköisemmin ja informaatiota on enemmän. Eli jos esimerkiksi sää ja K-marketin mainokset kiinnostavat katsojia, ne tulevat saamaan enemmän huomiota. Epäkiinnostavat voivat tippua kokonaan, ja tämä kaikki tapahtuu siis automaattisesti ”, kertoo Antti Oulasvirta, Aalto-yliopiston professori ja FCAI:n vuorovaikutteisen tekoälyn tutkimusohjelman vetäjä.
Vain tietoa katseluajoista tarvitaan
Sensorien sijaan uusi menetelmä edellyttää vain tietoa siitä, minkä verran katsojat käyttävät aikaa erilaisten sisältöjen äärellä. Se perustuu käänteiseen mallinnukseen, joka on tällaisten näyttöjen tutkimuksessa uusi lähestymistapa.
“Yleinen tapa tällä alalla on ratkaista ongelmia rakentamalla ensin malli, joka sitten tuottaa dataa. Me teemme päinvastoin eli käytämme tosimaailman dataa mallin rakentamiseksi. Tästä käytetään nimeä käänteinen mallinnus. Sen etu on, että pystymme kuvaamaan käyttäjien toimintaa paljon tarkemmin”, Montoya sanoo.
Tutkijat hyödynsivät käyttäjiltä kerättyä tietoa mallin rakentamisessa. Kokeessa osallistujat katsoivat näyttöjä, joilla oli yhtä aikaa useita erilaisia sisältöjä. Tutkijat mittasivat kuhunkin sisältökokonaisuuteen käytetyt katsomisajat ja kokeen jälkeen pyysivät osallistujia arvioimaan erillisten sisältöjen kiinnostavuutta.
“Menetelmän uutuusarvo on siinä, ettemme tarvitse silmänliike- tai klikkidataa mallintaaksemme, mistä ihmiset ovat kiinnostuneita. Riittää, että näyttö voi mitata, kuinka kauan ihmiset viipyilevät sen edessä. Katsojia ei siis tarvitse vaivata mitenkään”, Oulasvirta sanoo.
Malli on kehitetty yliopistoympäristössä, ja käytetyillä testinäytöillä on ollut muun muassa paikallisuutisia ja tietoa tulevista tapahtumista. Menetelmän vieminen uusiin ympäristöihin olisi kuitenkin helppoa, sillä mallin sovittaminen edellyttäisi vain katseluaikadataa uudesta ympäristöstä. Tulevaisuudessa tutkijat toivovat löytävänsä yrityskumppaneita menetelmän kaupallistamiseksi.
Tutkimus perustuu teorialle, jonka avulla biologit ovat alun perin selvittäneet eläinten käytöstä näiden etsiessä ja saalistaessa ravintoa. Tästä pohjalta on myöhemmin ruvettu selittämään myös ihmisten toimintaa silloin, kun he etsivät ja valitsevat eri lähteistä tarvitsemaansa tietoa.
Linkki tutkimusartikkeliin (Proceedings of the ACM on Interactive, Mobile, Wearable and Ubiquitous Technologies
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori
Maria Montoya Freire
maria.montoyafreire@aalto.fi
Professori
Antti Oulasvirta
antti.oulasvirta@aalto.fi
+358 50 3841561 (virka-aikaan)
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkijat loivat nanopartikkeleista materiaalin, joka voi auttaa muun muassa havaitsemaan antibiootteja vedestä2.8.2022 14:49:51 EEST | Tiedote
Ultraohut, joustava kalvo voi osoittautua hyödylliseksi myös puettavien laitteiden kehittämisessä.
Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja20.6.2022 10:05:21 EEST | Tiedote
Kvanttioptisiin antureihin perustuva aivokuvantamislaite avaa uusia mahdollisuuksia myös ihmisvauvojen aivojen tutkimiseen.
TILAISUUS PERUUTETTU: Mediakutsu: Mitä kvanttiteknologiassa tapahtuu juuri nyt? Vielä ehdit mukaan kvanttikahveille 16. kesäkuuta!13.6.2022 08:32:55 EEST | Tiedote
Kvanttikahveilla voit kysyä alan huipuilta mitä vain kvanttiteknologiasta. Kvanttikahveilla on paikalla useita tutkijoita, joiden erikoisaloja ovat muun muassa kvanttilaskenta, kubitit, kvanttimateriaalit, aivomittaukset ja kvanttivalonlähteet.
Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta10.6.2022 12:35:47 EEST | Tiedote
Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat8.6.2022 12:13:33 EEST | Tiedote
Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla. Yritys sai juuri Almaral Oy:ltä 750 000 euron siemenrahoituksen kliinisten tutkimusten jatkamiseen sekä sensoriteknologian ja ohjelmistoalustan kehittämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme