Välinpitämätön vilkaisu vai aitoa kiinnostusta? Uusi malli ennustaa, mikä näytöllä vangitsee katsojan
Niin kadut, asemat kuin toimistotkin pursuavat nykyään erilaisia diginäyttöjä, jotka tarjoavat tietoa ja tarjouksia ohi rientäville ihmisille. Nyt Aalto-yliopiston ja Suomen tekoälykeskus FCAI:n tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka auttaa löytämään helpommin ne sisällöt, joiden äärelle yleisö haluaa pysähtyä - ilman silmänliikkeitä mittaavia sensoreita tai työläitä kyselytutkimuksia.
Tulokset esiteltiin äskettäin tietojenkäsittelytieteen arvostetussa Ubicomp-konferenssissa.
“Aiemmin ihmisten käytöstä useita sisältöjä yhtä aikaa näyttävien näyttöjen edessä on tutkittu katsetta seuraavien sensoreiden avulla. Ne kertovat käyttäjän huomiosta mutta eivät kovinkaan paljon heidän varsinaisesta kiinnostuksestaan. Me olemme nyt kvantifioineet juuri kiinnostusta, mitä ei aiemmin ole tehty, kertoo tutkijatohtori Maria Montoya Freire Aalto-yliopistolta.
Uusi menetelmä voi auttaa suunnittelemaan sisältöjä nimenomaan sellaisille julkisten ja puolijulkisten tilojen näytöille, joilla on yhtäaikaisesti useita erilaisia sisältöjä. Se osoittaa, mitkä sisällöt kannattaa valita ja miten asetella ne näytölle.
“Käytännössä näytön sommittelu lasketaan uudelleen niin, että kiinnostavat asiat löytyvät todennäköisemmin ja informaatiota on enemmän. Eli jos esimerkiksi sää ja K-marketin mainokset kiinnostavat katsojia, ne tulevat saamaan enemmän huomiota. Epäkiinnostavat voivat tippua kokonaan, ja tämä kaikki tapahtuu siis automaattisesti ”, kertoo Antti Oulasvirta, Aalto-yliopiston professori ja FCAI:n vuorovaikutteisen tekoälyn tutkimusohjelman vetäjä.
Vain tietoa katseluajoista tarvitaan
Sensorien sijaan uusi menetelmä edellyttää vain tietoa siitä, minkä verran katsojat käyttävät aikaa erilaisten sisältöjen äärellä. Se perustuu käänteiseen mallinnukseen, joka on tällaisten näyttöjen tutkimuksessa uusi lähestymistapa.
“Yleinen tapa tällä alalla on ratkaista ongelmia rakentamalla ensin malli, joka sitten tuottaa dataa. Me teemme päinvastoin eli käytämme tosimaailman dataa mallin rakentamiseksi. Tästä käytetään nimeä käänteinen mallinnus. Sen etu on, että pystymme kuvaamaan käyttäjien toimintaa paljon tarkemmin”, Montoya sanoo.
Tutkijat hyödynsivät käyttäjiltä kerättyä tietoa mallin rakentamisessa. Kokeessa osallistujat katsoivat näyttöjä, joilla oli yhtä aikaa useita erilaisia sisältöjä. Tutkijat mittasivat kuhunkin sisältökokonaisuuteen käytetyt katsomisajat ja kokeen jälkeen pyysivät osallistujia arvioimaan erillisten sisältöjen kiinnostavuutta.
“Menetelmän uutuusarvo on siinä, ettemme tarvitse silmänliike- tai klikkidataa mallintaaksemme, mistä ihmiset ovat kiinnostuneita. Riittää, että näyttö voi mitata, kuinka kauan ihmiset viipyilevät sen edessä. Katsojia ei siis tarvitse vaivata mitenkään”, Oulasvirta sanoo.
Malli on kehitetty yliopistoympäristössä, ja käytetyillä testinäytöillä on ollut muun muassa paikallisuutisia ja tietoa tulevista tapahtumista. Menetelmän vieminen uusiin ympäristöihin olisi kuitenkin helppoa, sillä mallin sovittaminen edellyttäisi vain katseluaikadataa uudesta ympäristöstä. Tulevaisuudessa tutkijat toivovat löytävänsä yrityskumppaneita menetelmän kaupallistamiseksi.
Tutkimus perustuu teorialle, jonka avulla biologit ovat alun perin selvittäneet eläinten käytöstä näiden etsiessä ja saalistaessa ravintoa. Tästä pohjalta on myöhemmin ruvettu selittämään myös ihmisten toimintaa silloin, kun he etsivät ja valitsevat eri lähteistä tarvitsemaansa tietoa.
Linkki tutkimusartikkeliin (Proceedings of the ACM on Interactive, Mobile, Wearable and Ubiquitous Technologies
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori
Maria Montoya Freire
maria.montoyafreire@aalto.fi
Professori
Antti Oulasvirta
antti.oulasvirta@aalto.fi
+358 50 3841561 (virka-aikaan)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme