Suomen riistakeskus – Uusimaa

Valkohäntäpeurajahdissa työ jatkuu

Jaa

Viime kauden metsästys pienensi valkohäntäpeurakantaa lähes kaikilla hirvitalousalueilla edelliseen vuoteen verrattuna. Aktiivista metsästystä tarvitaan myös tulevalla metsästyskaudella asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tiheän peurakannan alueella.

Luonnonvarakeskuksen antaman kanta-arvion mukaan viime metsästyskaudella saavutettu ennätyssuuri noin 74 000 yksilön valkohäntäpeurasaalis pysäytti pitkään jatkuneen kannan kasvun ja lähes kaikilla hirvitalousalueilla kanta pienentyi edelliseen vuoteen verrattuna. Saalismäärää on pystytty nostamaan viime vuosina huomattavasti. Kyse on usean vuoden vaativasta urakasta, jota on edelleen tarpeen jatkaa. Kiitos peurakannan hallinnan eteen tehdystä työstä kuuluu metsästäjille ja riistanhoitoyhdistyksille. Nykyinen metsästysjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Riistahallinto on tehnyt valkohäntäpeuran metsästykseen monia uudistuksia, kuten metsästysajan pidentäminen, koiran käytön laajentaminen sekä neuvontaan panostaminen muun muassa peurasaaliin rakenteen muuttamiseksi.

Kannan pienentymisen myötä peuravahingot liikenteessä ja viljelmillä ovat vähentyneet. Vahinkoihin vaikuttavat peurakannan ohella lumiolosuhteet, liikennemäärät ja vahinkojen torjunta.

Tavoitteena kannan leikkaaminen

Alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet peuratavoitteet kahdelle seuraavalle metsästyskaudelle. Kantatavoitteet ohjaavat osaltaan riistanhoitoyhdistysten verotussuunnittelua.

Tavoitteet edellyttävät edelleen valkohäntäpeurakannan pienentämistä koko lounaisen Suomen alueella. Tämä edellyttää kokonaisuutena viime kauden tasolle yltävää saalismäärää tulevalla metsästyskaudella.

Myös Uudenmaan hirvitalousalueilla valkohäntäpeurakantaa on tarkoitus edelleen leikata. Kantatavoitteet pidettiin Uudellamaalla ennallaan, eikä millään Uudenmaan hirvitalousalueista oltu vielä tavoitehaarukassa. Kaikkiaan tavoitteena on ylittää metsästyskauden 2021-2022 saalismäärä, jolloin tavoitetiheydet suurella todennäköisyydellä saavutettaisiin.

Yksilömääräisesti suurimmat leikkaustarpeet ovat hirvitalousalueilla Uusimaa 1 ja 2, eli läntinen sisämaa ja läntinen rannikkoalue. Itäisellä Uudellamaalla kovimman verotuksen tulisi kohdistua hirvitalousalue Uusimaa 3:n rannikkoalueeseen ja saaristoon, jossa peuratiheydet ovat huomattavasti korkeampia kuin Valtatie 7:n pohjoispuolella.

Riistakeskus kehottaa metsästäjiä aloittamaan tehokkaan pyynnin heti syyskuun alussa ja kohdistavan verotusta erityisesti vilkkaiden teiden ja vahinkoherkkien viljelyksien läheisyyteen.

Riittävä pyyntilupamäärä hakuun

Valkohäntäpeuran pyyntilupia suositellaan haettavaksi runsaasti, jotta niitä on riittävästi käytössä metsästyskaudella. Lupahakemukset tulee jättää Suomen riistakeskukselle Oma riista -palvelussa 2.5.2022 mennessä. Myöhemmin lupia ei ole mahdollista hakea lisää.

Myös tulevalla metsästyskaudella avaimet tavoitteiden mukaiseen valkohäntäpeurakannan hallintaan ovat koko metsästyskauden hyödyntäminen, riittävä naarasverotus ja ruokinnan rajaaminen houkutteluruokintaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen riistakeskus – Uusimaa



Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus – Uusimaa