Nykyinen metsästysjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa, ja valkohäntäpeurojen saalismäärä on kasvanut tihentymäalueilla viime vuosina huomattavasti. Luonnonvarakeskuksen antaman kanta-arvion mukaan viime metsästyskaudella saavutettu ennätyssuuri, noin 74 000 yksilön, valkohäntäpeurasaalis pysäytti pitkään jatkuneen kannan kasvun. Lähes kaikilla alueilla kanta pienentyi edelliseen vuoteen verrattuna.

Metsästäjät pitäneet huolta yhteiskuntavastuustaan

”Metsästäjät ja metsästysseurat ovat tehneet valtavan ja vastuullisen työn siinä, että peurakannan kasvu on saatu pysäytettyä tai jopa vähenemään”, kiittelee Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Kannanleikkauksen myötä peurakolarit ja -vahingot viljelmillä tuleva vähenemään. Jotta Lounais-Suomen suunnan tihentymäalueilla kannan lasku kohti tavoitetiheyksiä saadaan turvattua, tulee kaatomäärät ensi kaudella pitää yhtä suurina kuin kahtena edellisenä kautena.
”On varauduttava siihen, että samaan kaatomäärään yltäminen vaatii tihentymäalueilla edelliskautta enemmän pyyntiponnisteluja, kun kanta on laskeva. On myös huomattava, että muualla Suomessa kanta pyritään pitämään vakaana, eikä laskutavoitetta ole”, Simenius muistuttaa.

Tehokkaat käytännöt tarpeellisia tavoitteiden saavuttamiseksi

Alueelliset riistaneuvostot ovat jo asettaneet tavoitteet kahdelle seuraavalle metsästyskaudelle. Kannan tiheys ja kehitys vaihtelevat alueellisesti, mikä tulee huomioida syksyn metsästyksen suunnittelussa.

Valkohäntäpeuran pyyntilupia suositellaan etenkin tihentymäalueilla haettavaksi runsaasti, jotta niitä on varmasti riittävästi käytössä metsästyskaudella. Lupahakemukset tulee jättää asetuksen mukaisesti 30.4. mennessä Suomen riistakeskuksen Oma riista -palveluun. Riistakeskus katsoo kuitenkin 2.5.2022 mennessä saapuneet hakemukset ajoissa annetuksi viikonlopusta johtuen. Myöhemmin lupia ei ole mahdollista hakea lisää, vaan haettuun lupamäärään tulisi sisältyä ns. ”pankkiluvat”, jos tavoitekaatojen jälkeen katsottaisiin pyyntitarvetta vielä olevan.

Metsästysseurojen kokouksissa on hyvissä ajoin sovittava myös muista käytännön toimista. Peurajahtiin kannattaa tehdä etukäteen metsästyssuunnitelma, joka antaa raamit jäsenten väliselle avoimelle, reilulle ja tehokkaalle metsästykselle.

”Toivomme, että turhia katkoksia jahdissa vältetään ja pyynti on sujuvaa. Kaikkia sallittuja jahtimuotoja kannattaa hyödyntää kauden kuluessa. On tärkeää, että pyynti aloitetaan heti alkukaudesta ja kohdistetaan vasoihin ja yksinäisiin naaraisiin, jotta loppukauteen ei jäisi liian suurta kaatotavoitetta määrällisesti tai laadullisesti. On varmistettava myös se, että peurajahtiin ei tule hirven metsästyksen yhteydessä kuukausien taukoa”, Simenius luettelee.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että peurasta koituvien hyötyjen jako maanomistajille ja kyläyhteisölle on tärkeää. Peuroista saatavalla hyödyllä voidaan hankkia kyläyhteisön käyttöön asioita tai seuran metsästysmajaa ja muuta infraa tarjota maanomistajien hyödynnettäväksi. Ylimääräistä peuran lihaa suositellaan jaettavan tai myytävän edullisesti jalostuskulut kattaen erityisesti maanomistajille ja paikallisille asukkaille.