Valkoposkihanhien muutto pari viikkoa etuajassa
Valkoposkihanhet käyttivät hyväkseen myötätuulta ja muuttivat viikon aikana Venäjän arktisilta alueilta suurin joukoin kohti talvialueitaan, suureksi osaksi Kaakkois-Suomen yli. Arviolta yli puolet kannasta oli liikkeellä, pääosin viikko sitten keskiviikkona ja viime viikonloppuna.
Keskiviikkoaamuna 15.9. koettiin ajankohtaan nähden harvinaisen kova muuttorynnistys kaakkoisrajan tuntumassa. Aamuvarhaisella muuttajat törmäsivät Tohmajärven ja Kiteen päällä sadealueeseen, jolloin ne lähtivät kiertämään sadealuetta lännen puolelta. Suurin muuttajalukema laskettiin Tohmajärven Nikunvaarassa, 46 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Seuraavina päivinä muutto jatkui heikentyneenä ja lintuja laskeutui edelleen paikalliseksi etenkin Keski-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson isoille pelloille. Jakson suurimmat paikalliskertymät olivat 16.9. Lappeenrannan Joutsenossa 62 000 ja 17.9. Iitin Sääksjärven 70 000 hanhea. Tähän rynnistykseen arvioitiin osallistuneen noin 300 000 valkoposkihanhea.
Seuraava voimakas muuttoaalto tapahtui itäkoillistuulessa 18.–19.9. Muuttoviuhka oli edellistä leveämpi ja ulottui aina syvälle Savoon. Suurimmat muuttajalukemat laskettiin Savonlinnan Punkaharjulla lauantaina 72 000 ja sunnuntaina 79 000. Paikallismäärät eivät kasvaneet, sillä iso osa aiemmin laskeutuneista jatkoi muuttoaan. Viikonlopun suurimmat paikallisparvet käsittivät Iitin Sääksjärven 50 000 ja Tohmajärven Värtsilän 45 000 valkoposkihanhea.
Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen valkoposkihanhitutkimuksen GPS-hanhet kertoivat samaa tarinaa: yli puolet lähetinhanhista oli Suomessa tai ohittanut sen, loput ovat edelleen arktisilla alueilla. Tiistaiaamuna neljä oli jättänyt Suomen, nopeimmat olivat jo Tanskassa. Kymenlaakson, Itä-Uusimaan ja Päijät-Hämeen rajojen tuntumassa oli yhdeksän, Etelä-Savossa kolme, Etelä-Karjalassa neljä, Pohjois-Savossa yksi ja Pohjois-Karjalassa seitsemän GPS-valkoposkihanhea. Kaikkiaan keväällä Pohjois-Karjalassa 50 lähettimillä pannoitetuista valkoposkista noin 45 on edelleen toiminnassa.
Muista hanhilajeista liikkeellä on ollut sepelhanhia, eniten 15.9., jolloin esim. Rautjärven Simpeleellä havaittiin 11 000 muuttavaa sepelhanhea. Taigametsähanhia on kerääntynyt isoja määriä Pohjois-Pohjanmaalle, eniten 16.9. Limingan Virkkulan tornista 6000. Tundrametsähanhia ja tundrahanhia on havaittu toistaiseksi vasta pieniä määriä.
Tutkija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta kertoo, mitä on odotettavissa säiden puolesta:
”Hyvä muuttosää kestää keskiviikkoon asti. Torstaista viikonloppuun melko lämmin kaakkoisvirtaus vallitsee Pohjois-Venäjällä ja viikonloppuna on lämmin ja sateinen lounaisvirtaus. On odotettavissa, että keskiviikon jälkeen muutto lähes pysähtyy. Hanhet, jotka ovat vielä jääneet ruokailemaan Suomeen tai Venäjälle voivat olla paikallisina vähintään viikon verran, koska sopivia myötätuulia ei ole näköpiirissä. Mitään kiirettähän niillä ei vielä ole muuttamiselle.”
Kaikkiaan voidaan arvioida yli puolet arktisen alueen noin 1,3 miljoonasta valkoposkihanhesta olleen liikekannalla, yhteensä noin 700 000.
Hanhitilanneraportti on koottu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, BirdLifen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. BirdLife julkaisee hanhitilanneraportin verkossa osoitteessa https://www.birdlife.fi/valkoposkihanhitilanne/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214
Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista maksettiin korvauksia noin 3,37 miljoonaa euroa vuonna 20238.4.2024 11:18:48 EEST | Tiedote
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2023 yhteensä noin 3,37 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa korvauksista kohdistui itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin.
Itä-Suomen maanteillä siirrytään kesänopeuksiin keskiviikosta 10.4. alkaen (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)8.4.2024 09:41:20 EEST | Tiedote
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset poistuvat viikolla 15. Nopeusrajoituksiin siirrytään porrastetusti paikallisten lumi- ja sääolosuhteiden mukaisesti.
Kelirikkokausi lähestyy Keski- ja Itä-Suomessa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)3.4.2024 13:56:10 EEST | Tiedote
Kelirikkokausi lähestyy, ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on jo paikoin pystytetty teiden varsille. Kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta. Eri teiden ja jopa tieosien välillä voi esiintyä voimakasta paikallista vaihtelua.
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poisto aloitetaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 10.4.20242.4.2024 11:26:45 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien maantieverkon talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poistaminen aloitetaan keskiviikkona 10.4.2024, ja merkit tulee olla vaihdettuna viimeistään perjantaina 12.4.2024. Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulevat voimaan heti, kun merkit on vaihdettu.
Vasta viidesosa yrityksistä on hoitanut jätehuollon tuottajavastuunsa – usein syynä tiedon puute2.4.2024 07:58:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna kymmeniä tuhansia uusia yrityksiä tuli jätehuollon tuottajavastuun piiriin, kun jätelainsäädäntö uudistui. Tuottajavastuu koskee nyt noin 50 000:ta yritystä. Se on helpointa hoitaa liittymällä tuottajayhteisöön. Tuottajavastuun ansiosta raaka-aineet saadaan kiertoon ja kuluttajat voivat kierrättää maksutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme